Koirat voivat havaita huomattavasti pienempiä hajupitoisuuksia kuin mitä aiemmin on dokumentoitu. Aihetta on tutkinut Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmä, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Hajukoirayhdistys.
Tutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistolta on yllättynyt tutkimustuloksista.
– Olin ihan varma, että koirat osaavat haistaa paremmin kuin mitä oli aikaisemmin todettu. Se, että ne osaisivat näin paljon paremmin, on ihan uskomatonta. Ihminen ei kyllä koiralle pärjää, Hielm-Björkman sanoo.
Myöskään koneista ei välttämättä ole koirille vastusta: tutkimuksen mukaan koirat voivat oppia tunnistamaan paljon pienempiä hajupitoisuuksia kuin analyysilaitteet voivat luotettavasti mitata.
Tutkimuksessa koirat erottelivat pieniä eukalyptushajupitoisuuksia sisältäviä näytteitä vettä sisältävistä näytteistä.
Koirat tarvitsivat vain yhdestä kymmeneen eukalyptysmolekyyliä millilitrassa vettä löytääkseen oikean näytteen. Hielm-Björkmanin mukaan ihmisen on vaikea ymmärtää, kuinka pienestä määrästä tässä on kyse.
– Periaatteessa jos 20 miljardissa olympia-uima-altaassa on yksi tippa verta, niin koira haistaa sen. Ennen on raportoitu, että koira löytäisi tipan verta 20 olympia-uima-altaallisesta, Hielm Björkman havainnollistaa.
Koirilla ylivertainen hajuaisti
Tutkimukseen osallistui 15 koiraa erilaisilla koulutustaustoilla. Monilla koirilla oli harrastus- tai kilpailukokemusta nenätyöskentelystä. Osa koirista työskenteli sairauksien, homeiden tai tuhoeläinten tunnistamisen kanssa.
Koiria testattiin kolmessa eri kokeessa, joissa eukalyptuspitoisuuksia laimennettiin, kunnes koirat eivät enää haistaneet sitä. Tutkimuksessa siis pyrittiin määrittelemään, mikä on alhaisin pitoisuus, jonka koirat voivat varmuudella havaita.
Hielm-Björkman huomauttaa, että koirat eivät osaa luonnostaan tunnistaa kaikkia hajuja. Koira pitääkin ensin opettaa tunnistamaan tietty haju, esimerkiksi eukalyptus.
– Viimeisessä, kolmannessa kokeessa, koiria treenattiin tunnistamaan aina vain pienempiä ja pienempiä hajumääriä. Ja harjoitus tekee koirastakin mestarin.
Tutkimuksen tulokset kertovat Hielm-Björkmanin mukaan koirien ylivertaisesta hajuaistista, joka on joidenkin arvioiden mukaan tuhansia ellei jopa miljoonia kertoja tehokkaampi kuin ihmisten hajuaisti. Eroa ihmisen ja koiran hajuaistin välillä on kuitenkin mahdotonta tietää varmasti.
Koiria alikäytetään yhteiskunnassa
Tutkimustulos voi olla hyödyllistä tietoa, sillä koirien poikkeuksellista hajuaistia voi hyödyntää esimerkiksi etsintä-, pelastus- tai lääketieteellisissä tehtävissä.
– Alikäytämme koiria. Terveydenhoitoalalla voisi olla paljon enemmän ja erilaisia laboratoriokoiria, Hielm-Björkman sanoo.
Koirat pystyvät esimerkiksi haistamaan syövän, diabetespotilailla laskevan verensokerin ja koronan. Hielm-Björkmanin mukaan koiria voi käyttää aikaisempaa enemmän myös esimerkiksi alkavien sairauskohtausten, kuten kroonisten kipukohtausten tunnistamisessa.
– Koira pystyy esimerkiksi sanomaan 20 minuuttia ennen kipukohtausta, että se tulee. Ihminen pystyy ottamaan lääkkeensä, jolloin kipukohtaus tulee lievänä tai ei ollenkaan.
Koirat ovatkin saaneet työkyvyttömiä palaamaan takaisin työelämään. Muun muassa tämän vuoksi Hielm-Björkman arvioi, että koirat voisivat säästää yhteiskunnalle parhaimmillaan miljoonia euroja.
– Koirien osaamisen tutkiminen ja todentaminen on paljon halvempaa kuin että jatketaan kuten ennen. Japanissa on jo otettu koiran nenä osaksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.
