Hallitus helpotti suurpetojen tappamista poikkeusluvilla

Poikkeuslupakäytäntöjä muutetaan siten, että suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin voidaan puuttua tehokkaammin

Susi seisoo kallion kumpareella kesäisessä metsässä.
Poikkeuslupien myöntämisedellytyksiä arvioidessa on otettava huomioon lajin biologiset ominaispiirteet, kuten reviirikäyttäytyminen ja saalistus. Tämä koskee esimerkiksi suden laumakäyttäytymistä. Kuva: Mostphotos
  • Aku Charpentier

Hallitus hyväksyi torstaina 11. heinäkuuta muutokset suurpetojen poikkeusluvan edellytysten arviointiin, poikkeuslupaa koskeviin määräyksiin ja poikkeusluvan voimassaoloaikaan. Asetusmuutos astuu voimaan 12. heinäkuuta.

Metsästyslaissa säädettyjä poikkeuslupia muutetaan siten, että suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin voidaan puuttua tehokkaammin. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan vähentämällä vahinkoja voidaan parantaa suurpetojen hyväksyttävyyttä ja alueellista sosioekonomista kestävyyttä.

Metsästyslaissa myönnettyjen ahman, ilveksen, karhun, saukon tai suden tappamista koskeva poikkeusluvan enimmäisaika pitenee. Aikaisemmin suurpedon tappamista koskeva poikkeuslupa on ollut voimassa 21 vuorokautta, muutoksen jälkeen 31 vuorokautta.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan poikkeuslupakäytäntöjen sujuvoittamisella parannetaan edellytyksiä suurpetojen tappamiselle erityisesti vahinko- ja turvallisuusperusteisilla luvilla.

– Samalla edistetään sosioekonomista kestävyyttä. Petovahingot ovat todellinen ongelma, ja niihin on pystyttävä puuttumaan tehokkaasti, Essayah sanoo tiedotteessa.