Nina Valo hoitaa mielenterveyttään terapiassa, jossa ei ole pakko puhua

Jyväskylän yliopistossa valmistellaan väitöskirjaa, jossa tutkitaan tanssi-liiketerapian vaikutuksia masentuneiden hoidossa.

Nina Valo on löytänyt tanssi-liiketerapiassa vastauksia ongelmiinsa liikkeen kautta. Video: Pasi Takkunen / Yle
  • Aurora Kuusisto

Kolme vuotta sitten kuormittava työtilanne, stressi ja elämänmuutokset olivat painaneet lapualaisen Nina Valon, 54, kasaan.

Hän kärsi keskittymisvaikeuksista, unihäiriöistä ja häpeästä sosiaalisten tilanteiden jälkeen. Hän koki, ettei pystynyt hyväksymään kehoaan saati itseään.

Valo työskentelee vaativassa asiantuntijatyössä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Hän hakeutui työterveyteen puhumaan tilanteestaan ja sai vinkin kokeilla tanssi-liiketerapiaa.

Musikaalisuus ja rytmitaju ovat aina olleet tärkeä osa Valon elämää. Liikkeeseen perustuva terapia tuntui hänestä luontevalta, ja pian hän löysikin sopivan tanssi-liiketerapeutin.

Liikkeen kautta Valo oppi sanoittamaan tunnetilojaan syvemmin kuin pelkän keskustelun avulla. Parhaimmillaan terapia vapautti kehon hetkeksi kokonaan sitä pitkään piinanneista jännityksistä ja kiputiloista.

– Ristiselässäni tuntuva paine ja kipu olivat täysin poissa.

Tanssiliiketerapeutti Sonja Jokiranta ja Nina Valo tanssivat.
Tanssi-liiketerapeutti Sonja Jokiranta ohjaa Nina Valoa harjoituksessa, jonka tavoitteena on havainnoida vuorovaikutusta liikkeen avulla. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Liike helpottaa ahdistusta

Tanssi-liiketerapia on taideterapian muoto, jossa osana terapiatyöskentelyä käytetään liikettä ja tanssin elementtejä.

Väitöskirjatutkija Kaisa Kella valmistelee Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa ryhmämuotoisesta tanssi-liiketerapiasta kuntoutusmuotona masennuksessa. Kella on ollut mukana tekemässä tutkimusta, jonka mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että liikkeen avulla voidaan lievittää masennusoireita merkittävästi.

– Tutkimukseen osallistuneilla oli kokemuksia ahdistuksen helpottumisesta liikkumisen aikana. Liike herätti osallistujissa vapautumisen ja liikuttumisen tunteita sekä leikkisyyttä ja iloa, Kella kuvailee.

Terapiasession aikana terapeutti saattoi pyytää Nina Valoa kulkemaan suuressa terapiatilassa vapaasti liikkuen tai tanssien, joskus musiikin kanssa ja joskus ilman. Liikkeen avulla etsittiin eri tunnetiloja ja ajanjaksoja oman elämän varrelta, mikä saattoi nostaa mieleen voimakkaita tunteita ja jopa pelkoja.

Tärkeää oli löytää huoneesta turvallinen kohta, johon saattoi palata, mikäli liike muuttui epämukavaksi.

– Kun terapeutti kysyy, mitä kuuluu, siihen ei välttämättä osaa vastata. Mutta kun alkaa liikkua, huomaa, mikä oli se asia, joka puristi, Valo sanoo.

Tutkija Kaisa Kellan mukaan liike voi olla olennainen työkalu mielenterveyttä hoitaessa, sillä toisinaan ihminen ei pysty sanoittaen paikantamaan kaikkia asioita, jotka vaikuttavat oloon.

– Liike voi herätellä muistoja tai liikkeen aikana voi kokea tunteita ja olotiloja, joita ei ehkä muuten huomaisi.

Omien vuorovaikutustyylien havainnoiminen liikeharjoitusten avulla on Kellan mukaan kehotietoisuutta vahvistavaa. Se auttaa selkiyttämään myös omia rajoja.

Liikkeessä ihminen oppii säätelemään hermostonsa toimintaa, mikä voi rauhoittaa ja tarpeen vaatiessa energisoida. Toisaalta kehollisuuteen syventyminen voi auttaa ihmistä tulemaan toimeen esimerkiksi kivun kanssa.

– Kun mieli ja keho ikään kuin kuuntelevat toisiaan, voi löytyä tapoja olla kivun kanssa, vaikka se ei kokonaan häviäisikään, Kella sanoo.

Tanssi-liiketerapeutti Sonja Jokiranta ja Nina Valo harjoittelevat liikkeitä.
Nina Valo (oikealla) on käynyt tanssi-liiketerapiassa hieman yli kaksi vuotta. Hän suunnittelee jatkavansa terapiaa myös tulevaisuudessa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Suhde kehoon on nyt parempi

Nina Valo kuvaa itseään suorittajaluonteeksi ja hyvin itsekriittiseksi. Siksi hänellä on ollut tapana tehdä asiat säntillisesti ja tarkasti, mikä johti lopulta uupumisoireisiin.

Valo kertoo, että kaksivuotinen tanssi-liiketerapia auttoi häntä kuoriutumaan ulos ”kokovartalolukosta”. Se oli estänyt häntä vuosien ajan tekemästä itselleen mieluisia asioita.

Hän kävi tanssi-liiketerapiassa kokonaisuudessaan kaksi vuotta ja aikoo jossain määrin jatkaa sitä tulevaisuudessa. Hän on käynyt terapiassa omakustanteisesti.

Tanssi-liiketerapia ei tällä hetkellä kuulu Kela-korvauksen piiriin. Kela on kuitenkin rahoittanut tutkimushankkeen, jossa selvitettiin ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapian vaikutuksia aikuisilla, joilla on lääkärin diagnosoima masennus.

Tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2021. Tutkijoiden mukaan on tärkeää selvittää, voisiko terapiamuodon käyttöä laajentaa nykyisestä.

Arjessaan Valo hyödyntää terapiasta saamiaan työkaluja esimerkiksi stressin hallinnassa.

– Keskityn siihen, mitä kuulen, mitä näen, mitä tunnen.

Hän kokee pystyvänsä hyväksymään itsensä aiempaa paremmin, myös muiden seurassa. Suhde kehoon on päivä päivältä helpompi.

– Pahatkin asiat menettävät pahimman teränsä liikkeen avulla.