Maailmankuulu brittiläinen katutaiteilija Banksy teki Lontooseen yhdeksän teosta yhdeksän päivän aikana. Hän on tunnettu sodan, kapitalismin ja yhteiskuntajärjestelmän vastaisena ja vapautta puolustavana taiteilijana.
Eläimiä esittävät teokset ovat saaneet aikaan iloa sekä maailmanlaajuista pohdintaa, mitä Banksy näillä kuvilla haluaa sanoa.
Yhden tulkinnan mukaan viimeinen teos, gorilla, joka päästää vapaaksi merileijonan ja lintuja, selittää aiemmat teokset. Gorilla on päästänyt muutkin eläinhahmot ympäri Lontoota – kissaeläimen, pelikaanit, norsut, apinat, piraijat, sarvikuonon, suden ja vuohen.
Banksyn tahti on viime vuosina hidastunut. Lista tämän vuosikymmenen töistä on kuitenkin pitkä.
Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen on seurannut pitkään Banksyn uraa. Sivonen oli mukana kokoamassa vuoden 2021 Banksy-näyttelyä Mäntässä.
Tuoreita eläinteoksia Sivonen kuvailee katutaiteilijan sormiharjoituksiksi.
– Banksya on usein syytetty helppotulkintaisuudesta. Hän haluaa taiteensa olevan ymmärrettävää suurille kansanjoukoille. Hän haluaa vaikuttaa ihmisten ajatteluun, Sivonen sanoo.
Banksyn teoksissa on nähty ennenkin runsaasti eläimiä. Rotat ovat olleet hänelle kapinallisia alakulttuurin edustajia, apinat osoittaneet ihmisten tyhmyyttä.
Tuoreiden teosten kaikille eläinhahmoille ei ole näin selkeitä tulkintakoodeja tarjolla, Sivonen pohtii. Erinäisiä arvioita on esitetty muun muassa siitä, että vuohi symboloisi Palestiinaa.
Taiteella on paljon tehtäviä: keskustella ajankohtaisista aiheista, tuottaa ihmisille visuaalisia ärsykkeitä tai ihan vain iloa.
– Tämä on selkeästi hänen paluunsa Lontooseen. Jos ajatellaan Lontoota Banksy-kaupunkina, sieltä on nykyisin aika vaikea löytää hänen teoksiaan. Nyt hän on kerrasta heittänyt sinne yhdeksän uutta duunia, joista osa on tietysti jo varastettu ja viety pois, mutta osa ehkä säilyy jonkin aikaa, Sivonen kuvailee.
Hänen mukaansa Banksyn kannalta jonkinlainen ongelma on se, että katutaiteen pitäisi olla jotakin rentoa, joka tapahtuu.
– Mutta nykyään hän ei oikein voi tehdä mitään ilman, että siitä tulee valtava mediakohu. Kaikki mitä hän tekee, on merkittävää. Minusta tuntuu, että hän on vain halunnut käydä heittämässä vähän kuvia seiniin, Sivonen sanoo.
”Banksyn nimen tunnistaa kutakuinkin jokainen britti”
Banksy on briteille eräänlainen kansallistaiteilija. Hän on Sivosen mukaan varmasti ainoita nykytaiteilijoita, jonka nimen kutakuinkin kaikki britit tunnistavat.
– Banksyn merkitys taidemaailmassa on ylipäänsä se, että hän rikkoo kaikki rajat. Hän murtautuu ulos graffitikulttuurista. Sitten hän on tullut tavallaan kuvataidekulttuuriin, mutta murtautuu mennen tullen ulos myös sieltä. Hän ylittää kaikki tällaiset kuplat, joiden sisällä asioita seurataan.
Sivonen painottaa, että Banksy ei ole enää ”yksi heppu, joka vetää hupun syvemmälle korville, repun selkään ja kiipeilee seinillä”, vaan hän on instituutio, jolle on töissä paljon ihmisiä. Nämä ihmiset arvioivat, miten tämä instituutio haluaa näkyä, miten se haluaa olla esillä ja mistä asioista se haluaa puhua.
– Mutta minusta on kiva ajatella myös sitä ihmistä, joka on nykyään mitä luultavimmin suunnilleen ikäiseni yli viisikymppinen kaveri. Tämmöinen keski-iän ehtoopuolella oleva heppu, joka on myös tavallinen ihminen, jolla on sanottavaa, Sivonen maalailee.
Kenen kädessä spraypullo oli?
Emme tiedä varmaksi, onko varsinaisen Banksyn käsi pidellyt spraypulloa, jolla uusimmat työt on tehty.
– Ei se ole oleellista. Nämä taideteokset syntyvät tavallaan siellä heidän neuvotteluhuoneensa suunnittelupöydässä, ja sitten ne toteutetaan niin kuin ne toteutetaan, Sivonen huomauttaa.
Sivonen ajattelee, ettei sillä ole mitään väliä, mikä Banksyn nimi on, kuka hän oikeasti on.
– Banksy on Banksy. Kun katsomme hänen teoksiaan, mitä merkitystä sillä on, onko hänen etunimensä Robin vai mikä, Sivonen ajattelee.
Tuoretta yhdeksän työn sarjaa hän pitää ainutlaatuisena.
– Tässä ei ole niin selkeätä heti avautuvaa agendaa. Tässä on vain eläimiä, joista jotkut ovat vain aika hassuja juttuja, hän sanoo.
Yleissanoma eläinten merkityksestä tulee ilmi.