Koronavirustartuntojen määrä on tänä syksynä lähtenyt kasvamaan aikaisemmin kuin viime syksynä. Laboratoriossa varmennettuja tapauksia on toistaiseksi muutamia satoja viikossa, mutta suunta on selvä: koronavirusta on koko ajan enemmän liikkeellä.
Tämän takia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee, että suurimmassa terveysriskissä olevien ihmisryhmien koronarokotukset toteutetaan selvästi aiempia syksyjä aikaisemmin. Rokotusten tavoitteena on ehkäistä koronasta mahdollisesti aiheutuvaa sairaalahoitoa ja kuolemia.
Ensimmäiseksi koronarokotuksia suositellaan hoivakodeissa ja säännöllisessä kotihoidossa oleville ikääntyneille, kaikille yli 80-vuotiaille ja voimakkaasti immuunipuutteisille ihmisille. Lisäksi 75–79-vuotiaiden koronarokotukset suositellaan toteuttamaan aiempia syksyjä aikaisemmin.
Sen sijaan 65 vuotta täyttäneiden ja 18 vuotta täyttäneiden riskiryhmiin kuuluvien koronarokotukset voidaan THL:n mukaan toteuttaa myöhemmin influenssarokotusten yhteydessä.
Yle kysyi rokotuksista vastaavilta hyvinvointialueilta sekä Helsingin kaupungilta, mikä koronarokotusten tilanne niissä on. Kahta hyvinvointialuetta lukuun ottamatta kaikki vastasivat kyselyyn.
Hauraimpia ihmisiä rokotetaan jo
Moni hyvinvointialue kertoi jo aloittaneensa koronarokotukset muun muassa iäkkäille hoivakotien asukkaille ja kotipalvelun asiakkaille. Osa alueista aloittaa rokottamisen tällä viikolla.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ikääntyneiden koronarokotukset on jo aloitettu asumispalveluista ja kotihoidosta. Suurimmassa riskissä olevien rokotuksia jatketaan ainakin elokuun ajan, ja sen jälkeen siirrytään muihin riskiryhmiin.
Päijät-Hämeestä kerrotaan, että kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä koronarokotukset päästään aloittamaan tämän kuun aikana. Syyskuun alussa puolestaan käynnistyy ajanvarauksella yli 80-vuotiaiden ja immuunipuutteisten henkilöiden rokottaminen.
Rokotusten aikaistamista pidetään hyvänä
Viime syksynä koronarokotukset annettiin yleisesti yhtä aikaa kausi-influenssarokotuksen kanssa. Korona- ja influenssa-aallot ovat kuitenkin yleensä huipussaan eri aikaan syksyllä ja talvella.
Niinpä jos koronarokotus on annettu liian myöhään, se ei välttämättä ehdi antaa parasta mahdollista suojaa vakavaa koronatautia vastaan. Toisaalta liian aikaisin annetun influenssarokotuksen teho voi ehtiä hiipua ennen varsinaisen influenssakauden alkamista. Viime vuonna THL myönsi, että koronarokotukset aloitettiin liian myöhään.
Ylen tekemään kyselyyn vastanneet hyvinvointialueet pitävät koronarokotusten aikaistamista hyvänä.
Etelä-Karjalasta arvioidaan, että selvästi aiempaa varhaisempi rokotusaikataulu toimii varmasti aiempaa paremmin vakavien tautien ja sairaalahoitojen ehkäisyssä.
Pohjanmaalta arvioidaan, että aikaisempien vuosien tapaan on todennäköisempää, että iso aalto tulisi vasta myöhemmin syksyllä, loka-marraskuun aikana, ja rokotusten ajoituksen kannalta se olisikin parempi.
Hoitohenkilökunnan riittävyys mietityttää
Kaksi erillistä rokotuskierrosta vaatii terveydenhoidon henkilökunnan työaikaa. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että osa henkilökunnasta on vielä syyskuussa kesälomalla.
Hyvinvointialueet kuitenkin arvioivat pystyvänsä järjestämään rokotukset THL:n suositusten mukaisesti.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tulosalueylihoitaja Auli Anttila kertoo, että aikataulun nopeutukseen ei ollut varauduttu ja laajamittaisen rokotustoiminnan järjestäminen loma-aikana on ollut haasteellista.
– Tämä vaatii henkilökunnalta ja esihenkilöiltä työjärjestelyjä, mutta ymmärrämme rokotusten olevan tosi tärkeitä. Se, että panostamme kotihoidossa ja terveysasemilla rokotustoimintaan näkyy sairaalahoidon tarpeen vähenemisenä.
Moni hyvinvointialue palkkaa lisätyövoimaa rokotuksia antamaan. Esimerkiksi Länsi-Uusimaa muistuttaa, että korona- ja influenssarokotusten läpivienti on kolmen kuukauden iso ponnistus. Hyvinvointialue on palkannut rokotuksia hoitamaan esimerkiksi jo eläköityneitä tai vanhempainvapailla olevia terveydenhuollon ammattilaisia. Lisäksi käytössä on vuokratyövoimaa.
Tarvitseeko ei-riskiryhmäläisten olla koronan yleistymisestä huolissaan?
On ymmärrettävää, että uutiset koronatapausten hienoisesta kasvusta herättävät myös huolta tilanteesta. Neljä vuotta sitten elämää monella tavalla mullistanut pandemia on yhä tuoreessa muistissa.
Nyt tilanne on kuitenkin hyvin erilainen kuin aiemmin. Koronavirus on tullut jäädäkseen, mutta väestön vastustuskyky vakavaa tautia vastaan on hyvä.
– Suurin osa väestöstä on sairastanut koronan jo kerran tai useamman kerran. Lisäksi Suomessa on erittäin hyvä rokotuskattavuus. Uskoisin, että suurin osa väestöstä voi elää ihan normaalisti, sanoo Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallintoylilääkäri Jutta Peltoniemi.
Auli Anttila muistuttaa, että koronarokote ei estä tartunnan saamista vaan antaa suojaa vakavaa tautia vastaan.
Kaikkien hengitystiesairauksien leviämisen ehkäisemiseen pätevät yhä vanhat neuvot: käsien pesu, yskiminen ja aivastaminen nenäliinaan tai hihaan ja sairaana kotona pysyminen.
