Ukrainan hyökättyä Kurskiin sotaa käydään nyt myös Venäjän alueella. Tämä on ensimmäinen kerta sitten toisen maailmansodan, kun Venäjällä on toisen maan hyökkääviä joukkoja.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö sanoo, että kyse on selvästä käänteestä sodassa. Se herättää Venäjällä väistämättä kritiikkiä ja kysymyksiä siitä, mistä epäonnistuminen johtuu.
– Tämä on konkreettinen todiste siitä, että kohta kaksi ja puoli vuotta sitten alkanut Venäjän operaatio on epäonnistunut, kun tavoite oli ottaa Kiova muutamassa päivässä tai viikossa.
– Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin Ukraina onkin ottanut Venäjältä alueita.
Venäjä väittää, että Ukraina tuhosi Kurskissa yöllä sillan käyttäen yhdysvaltalaisia HIMARS-raketteja. Venäjän ulkoministeriön mukaan kerta olisi ensimmäinen, kun raskaita yhdysvaltalaisaseita käytetään Venäjän maaperällä.
Käihkö ei anna Venäjän kommenteille paljoa painoarvoa. Hän toteaa, että Venäjä syyttää jatkuvasti länsimaita Ukrainan varustamisesta.
– Mielenkiintoista on, että tämä ei todennäköisesti ole ensimmäinen kerta, kun Ukraina käyttää näitä aseita. Mutta ensimmäinen kerta, että Venäjälle aiheutui niin suuri tappio, että käytetään tämä kortti.
Vaikka Ukrainan hyökkäys Kurskiin on tuonut sotaan käänteen, sen pitkäaikaisia vaikutuksia on Käihkön mukaan vielä liian aikaista arvioida.
– Onko tämä taktinen liike vai onko tällä strategisia ja poliittisia seurauksia, mitä Ukraina tietenkin toivoo.
Operaatio osoittaa tyhjäksi puheet ”punaisista viivoista”
Käihkön mukaan Kurskin operaatio on jälleen osoittanut turhaksi puheet Venäjän lännelle julistamista ”punaisista viivoista”, joita Ukraina ei saa ylittää sodassa.
Edes laaja hyökkäys Venäjän maaperälle ei lopulta ollut punaisen viivan ylittämistä.
– Tämähän on myös yksi Ukrainan tavoite, että näytetään, että eskalaation pelko on turha. Näin materiaalitukeen liittyviä rajoituksia voitaisiin purkaa.
Se tarkoittaisi, että Ukraina saisi esimerkiksi käyttää lännen ohjuksia pidemmälle Venäjän maaperälle. Silloin Ukraina pystyisi iskemään esimerkiksi lentokentille, josta nousevat ilmaan lentokoneet, joita Venäjä käyttää ohjusiskuihin Ukrainan kaupunkeja vastaan.
Taustalla on Saksan, Yhdysvaltojen ja muiden liittolaisten pelot Venäjän vastaiskuista, mikäli Ukrainalle annetaan uutta, entistä järeämpää aseistusta. Venäjä on julistanut aiemmin punaisen viivan ylittämiseksi muun muassa HIMARS-raketit, hävittäjät ja pitkän kantaman ohjukset.
Ukraina ei tiettävästi informoinut länsimaita ennalta maan hyökkäysaikeista Kurskiin. Käihkön arvion mukaan tavoite oli ainakin estää, ettei tieto vuotaisi Venäjälle.
– Toinen on se, että mitä jos länsimaat olisivatkin sanoneet, että ette hyökkää.
– On helpompi hyökätä ja sen jälkeen katsoa tilannetta. [Länsimaille ] on jälkikäteen vaikeampaa näpäyttää liittolaista ja sanoa, että olette tehneet virheen.
Käihkö sanoo, että Ukraina voi tehdä vastaavia itseisiä päätöksiä länneltä saamiensa aseiden käytöstä, mutta siihen liittyy riskejä.
Ukraina saattaa haalia asemia mahdollisiin rauhanneuvotteluihin
Lisäksi Kurskin alueen operaatio saattaa olla Ukrainan yritys parantaa neuvotteluasetelmia.
– Ukrainan tavoite on edesauttaa itselleen mieluista rauhaa, sanoo Käihkö.
Käihkön mukaan Ukraina pyrkii myös nostamaan moraalia armeijansa ja kansalaistensa keskuudessa, vakuuttamaan kansainvälisiä tukijoitaan Ukrainan voitosta ja nostamaan sodan hintaa venäläisille.
Venäjä ei ole toistaiseksi vaikuttanut rauhantahtoiselta.
– Tämä vaatii Venäjän päätöksentekijöiden vakuuttamista siitä, ettei heidän kannata jatkaa hyökkäyssotaansa.
”Kurskin sotilaallisesta tilanteesta tiedetään vähän”
Venäjä on evakuoinut väestöä Kurskin alueelta. Ukraina on ottanut sotavankeja, ja sanoo pitävänsä hallussaan noin 1000:n neliökilometrin kokoista aluetta.
– Kurskin sotilaallisesta tilanteesta tiedetään aika vähän. Sekä Ukraina että Venäjä pyrkivät viestimään tavalla, joka tukee niiden tavoitteita, arvioi Käihkö.
Hänen mukaansa yllätyksestä koitunut Ukrainan etu häviää vähitellen.
– Tyypillisesti hyökkäävien joukkojen kuluessa ja väsyessä ja vastarinnan vahvistuessa eteneminen hidastuu. Näin on tapahtunut nytkin.
Suunnitteilla on rauhankokous marraskuussa
Rauhantunnusteluille on suunnitteilla jatkoa marraskuussa. Ukraina on toivonut, että tällä kertaa myös Venäjä osallistuisi.
– Aluemiehitykset antavat Ukrainalle jotakin, mistä neuvotella mahdollisissa rauhanneuvotteluissa, arvioi Käihkö.
Moni asia lisää Käihkön mukaan Ukrainan halua neuvotella.
– Ukrainalle heikko asetelma on ruokkinut ajatusta siitä, että Ukraina tulee hitaasti häviämään sodan.
Epävarmuutta kasvattaa Ukrainan suurimman sotilaallisen tukijan Yhdysvaltojen sisäpoliittinen tilanne.
Pari asiaa on hyvä muistaa, kun rauhan mahdollisuudesta puhutaan.
– Yleensä sodankäynti jatkuu, kunnes yksikään osapuoli ei enää koe voivansa parantaa asemaansa sotaa jatkamalla. Suuressa kuvassa rintamatilanne on muuttunut melko vähän vuoden 2022 jälkeen.
Ilmari Käihkö vieraili Ylen Ykkösaamussa tänään 17. elokuuta
