Hyvinvointialueet tekevät alijäämää huomattavasti toukokuun arviota enemmän vuonna 2024, selviää hyvinvointialueiden Valtiokonttorille lähetetyistä tuoreista tilinpäätösennusteista ja Ylen haastatteluista.
Hyvinvointialueiden tuoreiden, kesäkuun arvioiden mukaan alijäämä tulee kasvamaan tänä vuonna lähes 1,42 miljardiin euroon. Vielä toukokuun luvuissa arvio alijäämästä oli hieman yli 1,25 miljardia euroa. Arvio alijäämästä on kasvanut yhdessä kuukaudessa noin 170 miljoonalla eurolla.
Tuorein luku voi hieman vaihdella suuntaan tai toiseen, koska Valtiokonttori ei ole voinut tarkastaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Kymenlaakson lukuja, muiden alueiden luvut ovat tarkastettu. Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson talousjohtajat kuitenkin vahvistivat Ylelle heidän ensi viikon alussa valmistuvat arvionsa vuoden 2024 alijäämistä.
Toukokuun arvioihin verrattuna Etelä-Karjalan hyvinvointialue on tekemässä yli 10 miljoonaa euroa pienemmän alijäämän. Myös Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Helsingin kaupunki ovat onnistuneet parantamaan talouttaan toukokuuhun verrattuna.
Eniten lisää alijäämää verrattuna toukokuun lukuihin kertyy Pohjois-Pohjanmaalla, noin 30 miljoonaa euroa. Myös muun muassa Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä alijäämät ovat kasvaneet. Useiden hyvinvointialueiden alijäämät ovat kasvaneet vain hieman tai pysyneet ennallaan.
Huhtikuussa julkistetun julkisen talouden suunnitelman arviossa hyvinvointialueiden yhteiseksi alijäämäksi oli merkitty yli 860 miljoonaa euroa. Arvio alijäämän määrästä on siis huhtikuun arvioon verrattuna kasvanut reilusti yli 500 miljoonaa euroa.
Huonosti hoidettu talous ja suuret alijäämät voivat tarkoittaa vaikkapa sitä, että uutta sairaalaa vanhan ja rempallaan olevan tilalle ei voida rakentaa. Tulevaisuuteen investointi on toisin sanoen epävarmempaa kuin hyvässä taloustilanteessa.
Purra: ”Näin ei voi jatkua”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi hyvinvointialueiden tuoreita lukuja X:ssä.
– Näin ei voi jatkua. Alijäämien kasvu pitää saada pysähtymään, Purra sanoo.
Lisäksi Purra kommentoi, että henkilöstömitoituksen muutos ja muut toimet ovat vain pieni apu hyvinvointialueiden menojen hillitsemisessä.
Hän myös sanoo, että alueiden rahoitus tulee kasvamaan huomattavasti esimerkiksi indeksikorotuksilla.
Lisävelkaa vai leikkauksia?
Monet hyvinvointialueet ovat jo reagoineet mittaviin alijäämiin. Viimeisimpinä Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä (HUS) ilmoitti mittavista yt-neuvotteluista. Viime keväänä ja talvena muun muassa Lapin, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen hyvinvointialueet ilmoittivat omista järeistä leikkauksistaan.
Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2025–2028 on laskettu, että kaikki alueet pysyisivät selkeästi budjetissa jo vuonna 2025. Osittain tämä johtuu siitä, että rahoitusta lisätään lähes puolitoista miljardia euroa.
Vuonna 2023 hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä oli yli 1,3 miljardia euroa.
Hyvinvointialueiden tulee kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Mikäli alijäämät säilyvät merkittävästi oletettua suurempina myös vuoden lopulla, on hallituksen vuoden 2025 kevään kehysriihessä harkittava todennäköisesti joko lisävelanottoa tai uusia leikkauksia menoihin.
Kuuntele myös Ylen Uutispodcastin jakso hyvinvointialueiden säästökuurista (18.9.2023):
Juttuun lisätty 18.8.2024 kello 17.09 grafiikka hyvinvointialueiden alijäämistä.
Juttuun lisätty 18.8.2024 kello 19.11 valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) X-päivitys ja kommentit sekä muutettu otsikkoa.
Juttuun korjattu 23.8.2024 kello 15.25 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen luvut, koska Valtiokonttorin luvuissa oli alun perin virhe. Virheen takia jutussa oli Länsi-Uudellemaalle merkattu 30 miljoonaa euroa alijäämää, mutta korjattu luku on 12 miljoonaa euroa. Tämän takia myös yhteenlaskettu alijäämä on laskenut hieman. Luvut korjattu tekstiin ja grafiikkaan.
