Orpon hallitus vie ilmastotoimia väärään suuntaan ja se on tuomassa Suomelle jättilaskun, ilmenee raportista

EU-velvoitteen rikkomisesta seuraisi kuluttajille enemmän kustannuksia kuin liikenteen päästöjen vähentämisestä esimerkiksi jakeluvelvoitetta nostamalla, laskee ilmastopaneeli.

Autoja tiellä.
Liikenne on suurin päästöjen aiheuttaja taakanjakosektorilla, jossa EU velvoittaa Suomea isoihin vähennyksiin. Kuva: Sasha Silvala / Yle
  • Hanna Eskonen

Suomi voi joutua maksamaan satojen miljoonien kustannukset, jos liikenteen päästöt eivät vähene riittävän nopeasti. Näin arvioi ilmastopaneeli tänään torstaina julkaistussa raportissaan.

Kustannukset liittyvät EU-velvoitteeseen. Suomi on sitoutunut puolittamaan ilmastopäästöt vuoteen 2030 mennessä niin sanotulla taakanjakosektorilla.

Tieliikenne on tavoitteeseen pääsemisessä avainasemassa, sillä se on sektorin suurin päästölähde. Muita ovat muun muassa maatalous ja jätehuolto.

Paneelin mukaan EU-tavoitteessa epäonnistuminen tulisi kuluttajille jopa kalliimmaksi kuin liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet kotimaassa.

Kalliit kustannukset syntyvät päästöyksiköistä, joita Suomi joutuu ostamaan, jos se ei pääse omin keinoin taakanjakosektorin ilmastotavoitteeseen.

– Riippuu hyvin pitkälle liikenteestä, päästäänkö taakanjakosektorin tavoitteeseen. Riski päästöjen ylitykselle on suuri. Tämä voi olla toteutueessaan Suomelle hyvin kallista, ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä sanoo.

Marinin ja Orpon hallitukset jättivät Suomen takamatkalle

Ilmastopaneeli arvioi tuoreessa raportissaan sekä istuvan Petteri Orpon (kok.) että edellisen Sanna Marinin (sd.) hallituksen liikennettä koskevia ilmastotoimia.

Marinin hallitus päätti useista päästöjä vähentävistä toimista, mutta jätti silti Suomen arviolta 1,3–1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin takamatkalle EU:n taakanjakosektorin ilmastotavoitteesta.

Vajeesta huolimatta Orpon hallitus ei ole ottanut käyttöön uusia toimia, joilla kuilu olisi saatu kurottua umpeen. Se on sen sijaan esittänyt peruuttavansa vanhoissa.

Orpon hallitus on päättänyt laskea jakeluvelvoitetta nykylain edellyttämältä tasolta. Jakeluvelvoite on sähköistymisen ohella keskeisimpiä keinoja liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Jakeluvelvoite tarkoittaa polttoaineen jakelijoita koskevaa velvoitetta toimittaa biopolttoaineita kulutukseen. Esimerkiksi puumassasta ja jätteistä valmistettava biopolttoaine lasketaan ilmastopolitiikasssa päästöttömäksi.

Jyri Seppälä katsoo kameraan.
Ilmastopaneelin puheejohtajan Jyri Seppälän mukaan liikenteen päästöjen vähentäminen tulee todennäköisesti halvemmaksi kuin korvaavien päästöyksiköiden ostaminen. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Hallitus on esittänyt myös alennusta seuraamusmaksuun, jota polttoaineen jakelijat joutuvat maksamaan, jos ne rikkovat jakeluvelvoitetta. Lisäksi jakelijat voisivat jatkossa täyttää velvoitetta myös latausasemien sähköllä, mikä vähentäisi biopolttoaineiden määrää entisestään.

– Hallituksen esitykset liikenteessä vievät väärään suuntaan, Seppälä sanoo.

Uusiutuvia polttoaineita koskeva laki muutoksineen on ollut kesän aikana lausuntokierroksella. Yle kertoi viime viikolla, että polttoaineala suhtautuu biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta koskeviin heikennyksiin kielteisesti.

Ilmastopaneelin mukaan Orpon hallituksen esitykset kasvattavat liikenteen päästöjä noin 0,5 miljoonalla tonnilla vuonna 2030. Kun Marinin hallituksen toimien vaikutus lasketaan mukaan, Suomi on jäämässä tavoitteesta lähes kahden miljoonan tonnin on verran.

Kaikkiaan tieliikenteen päästöt lisääntyvät hallituksen suunnitelmien myötä yhteensä noin 4,2 miljoonaa tonnia vuosina 2024–2030 aikaisemmin sovittuun päästökehitykseen verrattuna.

– Jos miettii, kuinka pitkään edellinen hallitus väänsi yhdestä 0,2 megatonnin vähennyksestä, tällainen määrä päästöjä on todella iso, Seppälä sanoo.

Hintalappu sadoissa miljoonissa euroissa

Kuluttajan kukkarolle käyvä kustannus on ollut suurin syy, miksi Orpon johtama hallitus on päättänyt laskea jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoite eli biopolttoaineiden toimittaminen nostaa bensan ja dieselin hintaa pumpulla.

Ilmastopaneelin mukaan jakeluvelvoitteen alentamisesta koituu lopulta vielä isompia kustannuksia. Paneeli arvioi, että Suomi voisi joutua ostamaan päästöyksiköitä summalla, joka vaihtelee 100 miljoonasta eurosta jopa miljardiin euroon.

Tarkkaa arviota on vaikea tehdä, sillä yksiköiden hinnasta ei ole tietoa. Niistä ei ole toistaiseksi käyty kauppaa maiden välillä. Ei ole myöskään varmaa, haluavatko muut EU-maat myydä yksiköitä tai onko niillä ylipäänsä myytävää.

Yksiköitä ei välttämättä ole lainkaan saatavilla, jos muilla mailla on Suomen tavoin vaikeuksia päästä tavoitteisiin taakanjakosektorilla.

– Kaikki riippuu siitä, pääsevätkö jäsenmaat omiin tavoitteisiinsa. Hinta muodostuu sen mukaan, kuinka paljon yksiköitä jaossa.

Paneelin arviot yksiköiden hinnoista perustuvat valtiovarainministeriön käyttämään haarukkaan.

Seppälän mukaan tekemättömien toimien hintalappu liikkuu arviolta sadoissa miljoonissa euroissa.

Hän muistuttaa, että Suomelle on sen lisäksi luvassa mittavia kustannuksia maankäyttösektorilla, sillä metsien muodostama hiilinielu on jäämässä niitä koskevaa EU:n velvoitetta reilusti pienemmäksi. Suomi voi joutua paikkaamaan vajetta ostamalla nieluyksiköitä

Vielä ehtii päästä tavoitteeseen

Ilmastopaneelin mukaan Suomi voi yhä päästä taakanjakosektorin ilmastotavoitteeseen, jos hallitus tekee korjaavia toimia.

Liikenteen päästöjen vähentäminen ei myöskään ole kuluttajille niin kalliista, kuin hallitus on antanut ymmärtää. Sähköistyminen laskee autoilun hintaa erityisesti vuoden 2030 jälkeen, paneeli toteaa.

Paneeli uskoo, että sähköautojen hinnat laskevat edelleen. Elinkaarikustannukset ovat jo nyt polttomoottoriautoja edullisempia.

Sähköistymisen vauhdittamiseen tarvitaan kuitenkin tukea ja latausverkoston parantamista, paneeli toteaa. Lisäksi tarvitaan selkeää, yhdenmukaista viestintää.

– Viestin pitää olla, että nestemäisillä polttoaineilla ajaminen kallistuu. Seuraava auto on sähköauto, ilmastopaneelin jäsen, professori Heikki Liimatainen sanoo.

Orpon hallituksen esitys jakeluvelvoitteen alentamisesta kuitenkin hidastaa liikenteen sähköistymistä, sillä se pitää bensan ja dieselin pumppuhinnan alhaalla.

Ilmastopaneeli kehottaakin Orpon hallitusta purkamaan jakeluvelvoitteen alentamista koskevat toimet. Paneeli kehottaa hallitusta myös säilyttämään velvoitteen rikkomisesta seuraavan sakkomaksun nykyisellä tasolla.

Hallitus päivittää parhaillaan ilmastolain mukaisia suunnitelmia. Niiden yhteydessä on yhä mahdollisuus etsiä uusia keinoja päästöjen vähentämiseen.

  • Katso video: Liikenteen sähköistyminen vähentää päästöjä. Katso kuinka vihreiden Oras Tynkkynen ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) kommentoivat eilisillan A-studiossa (21.8.2024) hallituksen päätöksiä sähköautoihin liittyen.