Luontojärjestöt ovat huolissaan erittäin uhanalaisista raakuista myös Pirkanmaalla.
Raakut nousivat uutisointiin, kun Suomussalmen Hukkajoella jopa tuhannet erittäin uhanalaiset raakut ovat kuolleet metsätyökoneiden ajettua niiden yli Stora Enson korjuutyömaalla.
Pirkanmaalla on Etelä-Suomessa harvinaisia raakuille sopivia elinympäristöjä. Nokian ja Hämeenkyrön maisemissa virtaava Pinsiön-Matalusjoki on yksi niistä.
Luontojärjestöt ovat raakkujen takia vaatineet jokeen nykyistä enemmän vettä. Joen vedenkorkeus riippuu pohjaveden määrästä, josta iso osa menee nyt ihmisten käyttöön.
Luontojärjestöjen mukaan veden vähyys Pinsiön-Matalusjoessa on jo käytännössä näkynyt raakkujen kuoliaaksi jäätymisenä kylminä talvina. Kesällä vesi taas on poikastuotannolle turhan lämmintä. Myös raakuntoukkien väli-isäntänä toimiva taimen viihtyy huonosti.
Yle kertoi tammikuussa, miten Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ja raakkujoen alueella toimivat paikallisyhdistykset ovat esittäneet Pirkanmaan ely-keskukselle, että Pinsiön vedenottamon lupaehtoja muutettaisiin.
Lupaehtoja ei ole muutettu, eikä tilanne ole Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtajan Antti Virneksen mukaan parantunut.
Pirkanmaan ely-keskuksen mukaan se ei voi muuttaa lupaa, vaan luvan muuttamista pitäisi hakea lupaviranomaiselta eli aluehallintovirastolta.
Juomavettä otettu lähes 50 vuotta
Ongelmaa on vaikea korjata, koska kymmenet tuhannet ihmiset saavat juomavetensä läheisen pohjavedenottamon kautta. Pohjavettä alettiin ottaa harjusta tamperelaisten juomavedeksi, kun pumppaamo valmistui vuonna 1976.
Vuonna 2023 Tampereen Vesi pumppasi verkostoon Pinsiöstä vettä keskimäärin 4 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Suurin sallittu ottomäärä on 8 000 kuutiota vuorokaudessa.
Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela sanoo, että yhtiö pumppaa jokeen takaisin 1 000 kuutiota vettä vuorokaudessa. Pinsiön laitoksen vesi on tärkeä Länsi-Tampereen noin 30 000 asukkaan huoltovarmuudelle.
– Toimintavarmuuden kannalta on riskialttiimpaa, jos kaikki vesi pitäisi siirtää Itä-Tampereelta.
Jokelan mukaan vedenottamoa ei voi yksin syyttää ongelmista, sillä joelle on tapahtunut vuosikymmenien aikana monenlaista. Hänen mukaansa esimerkiksi maatalouden lannoitteet, ojittaminen ja järvien kuivattaminen ovat vaikuttaneet veden määrään ja laatuun.
Tampereen Vesi seuraa jatkuvasti vaikutuksia ja on mukana eri toimijoiden raakkututkimuksissa.
Jokia kunnostetaan Pirkanmaalla
Pirkanmaan ely-keskuksen projektipäällikkö Katja Vainionpää työskentelee parhaillaan Euroopan komission rahoittamassa hankkeessa, jossa parannetaan raakun tilannetta. Tähän liittyen raakkujokia on kunnostettu myös Pirkanmaalla.
– Kyseiset joet ovat Etelä-Suomen merkittävimmät raakkujoet simpukkapopulaation perusteella. Turkimusojan ja Ruonanjoen raakkupopulaatioiden on myös todettu kykenevän lisääntymään ainoina populaatioina koko Etelä-Suomessa.
Ensi vuonna kunnostuksia tehdään Ruonanjoella ja Pinsiön-Matalusjoella.
