Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on runsaat kaksi kuukautta aikaa, ja asetelmat ovat tasaiset. Vastakkain ovat republikaanien ehdokas Donald Trump ja demokraattien ehdokas Kamala Harris.
Voittipa kisan kumpi tahansa, myös Euroopassa kiinnostaa, miten vaalitulos vaikuttaa eri politiikkalohkoihin.
– Vaalitulos tulee heijastumaan puolustukseen, kauppapolitiikkaan, ilmastopolitiikkaan ja moniin muihin seikkoihin. Vaikutuksen syvyys vaihtelee eri sektoreilla, arvioi elokuussa virkakautensa Washingtonissa päättävä suurlähettiläs Mikko Hautala.
Hautalan mukaan osaan voidaan neuvotteluin kenties vaikuttaa, mutta joihinkin seurauksiin joudutaan reagoimaan tai sopeutumaan.
Erityistä huolta Euroopassa liittyy mahdolliseen muutokseen Yhdysvaltojen politiikassa tukea eurooppalaisia liittolaisiaan Euroopan kriiseissä. Hautala rauhoittelee huolta.
– En pidä transatlanttisen suhteen perustavaa laatua olevaa muutosta todennäköisenä. Tärkein syy tähän on se, ettei suhteen radikaali muutos ole Yhdysvaltain omassa intressissä.
Sille suurlähettiläällä on selkeä perustelu.
– Globaali liittolaisjärjestelmä on Yhdysvaltain merkittävin asymmetrinen etu suurvaltakilpailussa. Sen tuntuva heikentäminen, romuttamisesta puhumattakaan, olisi suunnilleen geopoliittinen itsemurha.
Trumpissa ja Harrisissa on eroja ja yhtäläisyyksiä
Mikko Hautalan mukaan molemmat ehdokkaat tiedostavat Euroopan merkityksen Yhdysvaltain globaalissa liittolaisjärjestelmässä.
– Koska suurimmat riskit liittyvät Yhdysvaltain silmissä kuitenkin Kiinan vahvistumiseen, pyrkivät molemmat ehdokkaat lisäämään Euroopan vastuuta omasta puolustuksestaan. Trump tekisi tämän kovemmalla taktiikalla, hän arvioi.
Hautala toistaa Euroopassa ainakin osittain jo sisäistetyn USA:n politiikan muutoksen.
– Kumpi tahansa ehdokas voittaa, Euroopan odotetaan tekevän enemmän, ja tämän vaatimuksen takana on molempien ehdokkaiden puolueiden enemmistö.
Varsinkin ne Euroopan maat, joiden puolustusmenot eivät yllä Naton päättämälle kahden prosentin tasolle, joutuisivat Hautalan mukaan tikun nokkaan.
Hän sanoo, että kauppapolitiikassa kumpikin ehdokas painottaa Yhdysvaltain teollisuuden vahvistamista ja ajaa protektionistista politiikkaa.
– Tämä ei kuitenkaan estä kauppaa tai merkittävää teknologista yhteistyötä, koska näitä myös Yhdysvallat tarvitsee.
USA:n tuleva Ukraina-politiikka on hämärän peitossa
Presidentinvaalit lisäävät Ukrainan tilanteen epävarmuutta, sillä Yhdysvaltain tuen volyymista tai pitkäjänteisyydestä ei ole varmuutta ennen vaalien jälkeisen hallinnon linjauksia, Hautala sanoo.
– Vaalikampanjoiden pohjalta näyttää todennäköiseltä, että Trump koettaisi painostaa osapuolet rauhaan, kuuluu suurlähettilään arvio.
Harrisin osalta Hautala odottaa, ettei nykyiseen linjaan tulisi voimakkaita muutoksia.
Venäjän ja Ukrainan välinen rauha on esillä monissa keskusteluissa
Hautalan mukaan paineet rauhan hakemiselle ovat globaalisti kasvaneet, sillä sodalla on laajoja kielteisiä heijastusvaikutuksia. Tässä mielessä vilkastunut keskustelu rauhasta on ymmärrettävää.
– On kuitenkin tärkeä tiedostaa, että monilla rauhanpuhetta edistävillä tahoilla on omat tavoitteensa, joissa Ukrainan etuja ei välttämättä ajatella, Hautala sanoo.
Rauhasta puhuessa pitäisi puhua myös rauhan ehdoista ja Ukrainan asemasta rauhan jälkeen.
– En näe Venäjän luopuneen sotaa koskevista poliittisista tavoitteistaan, joista ylivoimaisesti tärkein koskee Ukrainan tulevaa asemaa valtiona, Hautala arvioi.
Hän muistuttaa, että Ukrainalle kyse on viime kädessä valtion elinkelpoisuudesta ja ukrainalaisten tulevaisuudesta.
– Ilman Venäjän peruskantojen muutosta ja valmiutta hakea rauhaa toiselta pohjalta pidän kestävän rauhan edellytyksiä vähäisinä.
Trumpin yksinvaltapyrkimykselle rajoitteita
Presidenttiehdokas Trumpiin on myös liitetty pelkoja siitä, että hän pyrkisi keskittämään valtaa itselleen ja jopa kohti jonkinlaista yksinvaltaista asemaa.
Hautalan mukaan huoleen on perusteita, koska Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä on hyvin presidenttivaltainen. Järjestelmässä on kuitenkin myös monia vastavoimia.
Kongressissa valta menee osittain oppositiolle ja tiukat voimasuhteet johtavat siihen, että suuriin muutoksiin tarvittavaa määräenemmistöä ei helposti löydy.
Lisäksi Hautala muistuttaa vapaan median roolista.
– Ei voi kuvitella, että amerikkalaiset sietäisivät sitä että moniäänisyys ja journalismin periaatteet jotenkin katoaisivat.
Kolmantena jarruna vallan keskittämiselle Hautalaa listaa sen, että edes republikaaneissa kaikki eivät kannata Trumpia.
– Jos jotain äärimmäistä tapahtuisi, niin oletan, että se herättäisi jonkinlaista liikettä myös republikaanien sisällä.
