Kuuma kesä ja korkeat veden lämpötilat eivät ole tehneet hyvää pohjoisen raakkukannoille. Raakkututkija Aune Veersalu on kesän aikana seurannut vesien lämpötiloja muun muassa Kaldoaivin alueella ja Utsjoessa.
– Utsjoessa on tänä kesänä mitattu ylimmillään veden lämpötilaksi 23 astetta. Se on raakuille korkea lämpötila, eivätkä ne varmaan kovin hyvin voi, arvelee Veersalu.
Uhanalaisia raakkuja on eniten Keski-Suomen joissa.
Pohjoisessa tunnetuin raakkujoki on Lutto, joka sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston alueella Inarissa. Luttojoen sivujoissa on paljon raakkupopulaatioita.
Veersalu on tutkinut raakkuja varsinkin Inarin ja Utsjoen alueella. Saamenmaan raakkujoista osa on hyvässä kunnossa, ja niistä löytyy myös pieniä raakkuja. Toiset taas voivat huonommin, ja joissa elää vain vanhoja yksilöitä.
– Myös Tenon vesistössä on raakkujokia. Inarijoki on ollut todella hyvä raakkujoki, siellä on jopa pyydetty helmiä. Nykyään sieltä ei kuitenkaan enää raakkuja löydy, kertoo Veersalu.
Raakut nousivat viime viikolla otsikoihin, kun uhanalaisten jokihelmisimpukoiden takia rauhoitettua Hukkajokea ylitettiin metsäkoneilla Kainuussa. Metsähallituksen mukaan Hukkajoessa on kuollut arviolta jopa tuhansia raakkuja.
Luttojokeen istutettujen raakkujen tulevaisuutta on vielä vaikea ennustaa
Muutama vuosi sitten Luttojokeen istutettiin satoja raakunpoikasia. Ensimmäisen vuotensa ne elivät astioissa, mutta toisena vuotenaan ne pääsivät jokeen kasvamaan ja jatkamaan elämäänsä. Niiden tulevaisuutta on kuitenkin vaikea ennustaa.
– Se on vielä liian aikaista. Menee vielä monta vuotta, ennen kuin näkee, miten on mennyt, kertoo Veersalu.
Raakku ei ole lisääntynyt lainkaan viimeisen 60 vuoden aikana Luttojoessa.
– Pieniä raakkuja on niin vähän, koska lohi ei pääse enää nousemaan jokeen Venäjän puolelta, selventää Veersalu.
Raakku tarvitsee lisääntyäkseen isännäksi lohikalan, joita ei ole noussut Luttojokeen vuosikymmeniin Venäjän padottua Luttojoen. Raakun elämä alkaa alle millimetrin mittaisena toukkana, joka kiinnittyy isäntäkalan kiduksiin, kunnes pudottautuu jokeen seuraavana keväänä.
Kasvaessaan ne saattavat elää jopa 300-vuotiaiksi joen pohjalla.
Tiedätkö lisää aiheesta?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
