Historiallisesti ilman suomalaismitalia päättyneet Pariisin olympialaiset ovat olleet viime viikkojen kestopuheenaihe.
Keskustelu otti lisää kierroksia elokuun 21. päivä, kun Ilta-Sanomat julkaisi neljän suomalaisurheilijan anonyymin kirjeen.
Kirjeessään nelikko kuvaili Suomen olympiakomitean Pariisin-järjestelyjä muun muassa seuraavasti:
Pariisissa monet urheilijat valittivat yhteishengen puutetta ja kertoivat jääneensä yksin saapuessaan kisakylään. Osa jopa niin yksin, että he olivat itkeneet ahdistuksesta.
Monia urheilijoita puistatti johdon intohimottomuus ja apaattisuus huippu-urheilua ja urheilijoita kohtaan.
Voittamisen kulttuuri ei näy Olympiakomitean tai Pariisissa olleen johdon toiminnassa. Esimerkiksi Pariisissa johdolle ja henkilöstölle tärkeämpää tuntui olevan valtionjohdon, muiden tärkeiden vieraiden tai jopa omien perheidensä viihdyttäminen. Tämän seurauksena osa urheilijoista koki jääneensä ilman tarvittavaa apua.
Kisakylässä Suomen joukkueen majoitustiloissa tuntui vierailevan päivittäin poliitikkoja, virkamiesväkeä, yhteistyökumppaneita tai muita urheilijoiden kisasuoritukseen liittymättömiä henkilöitä – toisin kuin muilla mailla. Tämä voisi olla hyväksyttyä, mikäli se ei vaikuttaisi perusasioiden, kuten terveydenhuollollisten asioiden saatavuuteen. On myös hienoa, että valtionjohto kannustaa meitä urheilijoita, kunhan se tapahtuu urheilu edellä.
Yle Urheilu lähetti jokaiselle 56:lle Pariisissa kilpailleelle suomalaisurheilijalle kyselyn. Pääkysymys oli, vastasivatko edellä mainitut kuvailut urheilijan omia kokemuksia Pariisin olympialaisissa.
Kysely suoritettiin nimettömästi. Vastausvaihtoehtoina olivat kyllä, eivät, osittain ja en halua vastata. Vastausaikaa oli viikko. 56 urheilijasta 31 vastasi eli vastausprosentti oli 55,4.
Vastanneista kolmetoista koki, etteivät nimettömästi esiintyneen nelikon kokemukset vastanneet heidän omiaan. Yksitoista vastaajaa vastasi osittain ja seitsemän allekirjoitti kritiikin täysin. 31 vastaajasta siis 18 samaistui kirjeeseen ainakin osittain.
Ohessa anonyymeja sitaatteja kyselyyn vastanneilta urheilijoilta.
”Psykologit eivät olleet tukena, kysyneet fiiliksiä tai vointia suorituksen jälkeen, ja jättivät yksin ennen kisaakin. Joukkueella ei ollut mitään yhteistä, joten ei ihme, jos yhteishenkeä ei ollut. Lääkärillä ei ollut aikaa, kun kerroin oireista.”
”Pariisin kisat olivat vain jäävuoren huippu, kuten (kirjeen) tekstissä kirjoitettiin. Kisat eivät olleet niinkään isoin ongelma vaan laaja kuva.”
”Johto ei välttämättä tiennyt, miten urheilija on urheillut tai mitä kilpailutapahtumassa on mahdollisesti tapahtunut. Toisaalta ymmärrän, ettei tiettyinä päivinä voitu seurata jokaista lajia ja niiden suorituksia. Olisin toivonut informaatiota, missä esimerkiksi lääkärit, lihashuoltajat, psyykkiset valmentajat ovat milloinkin – kisoissa, kylässä vai jossain muualla.”
”Hienoa, että valtionjohto on kiinnostunut urheilusta ja löysi aikaa tulla kannustamaan.”
Lisäksi Yle Urheilu kysyi, millaisen kouluarvosanan urheilijat antaisivat Suomen olympiakomitealle Pariisin-järjestelyistä. 31 urheilijan vastaukset vaihtelivat hylätystä (4) erinomaiseen (10) niin, että keskiarvoksi tuli 7,5.
Vastanneista 19 eli 61 prosenttia koki Olympiakomitean onnistuneen järjestelyissään hyvin eli kouluarvosanana vähintään 8:n arvoisesti.
Yksi halusi puhua nimellään
Yle Urheilu tarjosi myös jokaiselle urheilijalle mahdollisuuden kommentoida kyselyä omalla nimellään. Judoka Martti Puumalainen tarttui ainoana tarjoukseen.
– En vähättele kenenkään kokemuksia, mutta kirje oli aika radikaali. Se ei vastannut kokemuksiani. Omasta puolestani voin sanoa, että oli tosi mukavaa kaikkien ihmisten kanssa, olympiakylässä kuusi päivää asunut Puumalainen sanoo.
Judoka kertoo antaneensa Olympiakomitealle järjestelyistä kiitettävän arvosanan eli numeron 9. Suomen suurimpiin mitalitoivoihin kuulunut Puumalainen ei kokenut valtio- ja muiden kutsuvieraiden häirinneen valmistautumistaan olympiaturnaukseen, joka päättyi karvaasti tappioon heti avauskierroksella.
Hän kertoo osallistuneensa pääministeri Petteri Orpon tapaamiseen vapaaehtoisesti.
– Se oli minulle kunnia-asia. Sanoin Rokille (valmentaja Draksic), että sanon moikat, kättelen ja menen sitten päiväunille. Halusin olla paikalla kunnioituksesta, Puumalainen sanoo.
Puumalaisen mukaan kisakylän toiminta ei maksanut joukkueelle ainuttakaan mitalia.
– Kaikilla on varmaan jossain määrin peiliin katsomisen paikka. Ei kai kukaan voi ulkoistaa omaa vastuutaan. En puhu kenenkään muun puolesta, mutta oma suoritukseni oli vain itsestäni kiinni.
Puumalainen kokee, että palautekeskustelu – niin julkinen kuin joukkueen sisäinen – on ollut tarpeen. Hän toivoo kuitenkin, että jatkossa fokus siirtyisi suomalaisten olympiaurheilijoiden ja lajiliittojen saaman tuen kehittämiseen.
– Nyt toiminta on liian lyhytjänteistä.
”Jokaisen kokemus on aito”
Suomen joukkueenjohtajana Pariisissa ollut Leena Paavolainen kertoo pitävänsä viime viikkojen keskustelua tärkeänä. Hän ei halua kommentoida yksittäisten urheilijoiden kokemuksia.
– Meillä oli iso kirjo urheilijoita, kokeneita ja ensikertalaisia. Jokaisen joukkueen jäsenen kokemus on aito. Kesäkisojen hienous on, että meillä on monipuolinen joukkue. Silloin siihen mahtuu hyvin erilaisia kokemuksia, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Paavolainen sanoo.
– Pyrimme aina rakentamaan toimintaympäristön mahdollisimman turvalliseksi, jotta jokainen urheilija voi keskittyä kisasuoritukseensa mahdollisimman hyvin.
Erään joukkueen jäsenen valmentaja arvioi Ylelle, että kisojen aikaan Suomen joukkueen tiloissa käyttöön otetut koronarajoitukset saattoivat vaikuttaa negatiivisesti urheilijoiden kokemuksiin kisakylässä.
– On ilman muuta selvää, että jokainen kokee yhteiset tilat eri tavalla. Erilaiset rajoitteet vaikuttavat varmasti yhteisöllisyyteen ja ilmapiiriin. Toki Pariisin tilanne ei ollut verrattavissa Tokioon ja Pekingiin, Paavolainen sanoo viitaten kaksiin edellisiin olympiareissuihin.
Olympiakomitea sai 42 vastausta
Olympiakomitea teki Pariisin kisojen jälkeen joukkueelle oman palautekyselynsä, johon vastasi 42 urheilijaa.
– Analysoimme juuri kyselymme vastauksia. Olympiakomitean hallitus käsittelee Pariisin-palautekyselyä viikonloppuna. Loppuraportti valmistuu syyskuun loppuun mennessä.
Paavolainen ei halua ottaa kantaa OK:n Ylen kyselyssä saamaan kouluarvosanaan 7,5.
– Kaikki palaute ja kehitysehdotukset otetaan vastaan. Ei minulla ole kouluarvosanaan sen kummemmin kommentoitavaa.
Edit: OK:n viestintäjohtaja Mika Noronen tarkensi Paavolaisen lausuntoa, jonka mukaan kyselyyn vastasi 41 henkilöä, mukaan lukien urheilijat ja joukkueen taustahenkilöt. Oikeat luvut ovat Norosen mukaan 42 urheilijaa ja 50 muuta taustahenkilöä. Tarkennus tehtiin 4.9. klo 8.55.
