Kuuntele, miltä Helsingin tunnetut patsaat kuulostavat – ääniteknikko yllättyi

Myös näkövammaiset voivat kokea tunnetut muistomerkit resonanssiääninä.

Kolmen sepän patsaan äänitys. Äänitys toteutetaan soittamalla patsaalle sen omaa rakenteellista resonanssitaajuutta vastaavaa ääntä, joka saa veistoksen värähtelemään.
Ääniteknikko Daniel Montola äänitti Kolmen sepän patsasta tiistaina. Kuvataiteilija JP Kaljonen kiinnitti veistokseen mikrofoneja nostolavan avulla. Kuva: Olli Aimola
  • Mikko Rita
  • Olli Aimola

Helsingissä on meneillään projekti, jossa äänitetään kaupungin tunnetuimpia historiallisia patsaita.

Näin veistokset voi kokea ilman että niitä näkee tai koskettaa. Korkeille jalustoille sijoitetut patsaat ovat usein näkövammaisten saavuttamattomissa.

Äänitys toteutetaan soittamalla patsaille niiden omaa rakenteellista resonanssitaajuutta vastaavaa ääntä, joka saa veistokset värähtelemään.

– Ajatuksena on se, että julkista taidetta voi kokea muullakin tavalla kuin visuaalisesti, kertoo kuvataiteilija JP Kaljonen.

Resonanssi tallennetaan kontaktimikrofoneilla ja pienillä antureilla, jotka kiinnitetään eri puolille patsaan pintaa.

Kolmen sepän patsaan resonanssiäänten äänitystä 24. syyskuuta 2024.
Kolmen sepän patsaan pintaan vedettiin piuhoja ja mikrofoneja äänitystä varten. Kuva: Olli Aimola

– Pienellä kopautuksella patsas lähtee värisemään. On jännä havaita, miten patsaat kuulostavat niin erilaisilta, sanoo ääniteknikko Daniel Motola.

Maanantaina työryhmä äänitti Mannerheimin ratsastajapatsaan ja K. J. Ståhlbergin patsaan resonanssiäänet.

Tällaista ääntä pitää Mannerheimin ratsastajapatsas, kuuntele

Ståhlbergin patsas soi korkeita harmonioita, kun taas Mannerheimin patsaalla oli paljon matalia taajuuksia.

Matalat äänet voi tuntea myös kehollisesti. Tämä palvelee muun muassa kuulovammaisia.

Tältä kuulostaa K. J. Ståhlbergin patsas

Siltaa oli liian hankala äänittää

Veistoksia äänitetään Helsingissä kolmena päivänä tällä viikolla. Äänitaideprojekti on nimeltään Twilight of the Idols.

Lähtökohta äänityksille oli aluksi vielä kunnianhimoisempi kuin tunnettujen veistosten äänten tallentaminen.

– Meidän piti vaihtaa kohdetta, kun silta oli liian hankala ja iso. Päätimme sitten tehdä saman patsailla, sanoo työryhmässä mukana oleva Simon Forström.

Ääniteknikko Motola pitää tähän mennessä tallennettuja äänityksiä hyvin kiinnostavina. Patsaiden äänet esitellään yleisölle myöhemmin näyttelyssä ja ladataan verkkoon patsaiden äärellä kuunneltaviksi.

Kuvataiteilija JP Kaljonen vastasi Kolmen sepän patsaan resonanssiäänten äänityksistä.
JP Kaljonen kertoo tutkineensa resonanssiäänityksiin liittyvää tietoa, muttei löytänyt muualta tietoja nimenomaan patsaiden äänittämisestä. Kuva: Olli Aimola

Merkkihenkilöiden patsaat heijastelevat katsojalle yleensä omaa aikaansa. Veistosten yksilölliset resonanssiäänet kertovat jotain ihan muuta.

– On kiinnostavaa, miten patsasta voi tulkita tässä ajassa, kun siltä riisutaan sen ulkoasu ja kieli, Kaljonen sanoo.

Patsaiden resonanssiäänien tallentaminen lienee lähes ainutlaatuinen kokeilu. Kaljosen mukaan 1970-luvulta lähtien on tallennettu tyhjien huoneiden huoneresonanssia, mutta hän ei ole löytänyt tietoja patsaista.

Veistosten äänitykset jatkuvat Helsingissä. Työryhmä tallentaa kaikkiaan kahdeksan muistomerkin äänet.

Tiistaina ja keskiviikkona vuorossa ovat Havis Amanda, Aleksanteri II, Kolmen Sepän patsas, Aleksis Kiven muistopatsas, Johan Ludvig Runebergin muistomerkki sekä Sibelius-monumentti.