Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 58-vuotiaan naisen sakkorangaistukseen törkeästä kunnianloukkauksesta, joka kohdistui HSL:n matkalipuntarkastajaan ja järjestyksenvalvojaan.
Käräjäoikeus tuomitsi naisen 60 päiväsakon sakkorangaistukseen sekä maksamaan kummallekin asianomistajalle 6 000 euroa korvaukseksi teon aiheuttamasta kärsimyksestä.
Tuomio liittyy paljon julkisuutta saaneeseen välikohtaukseen, joka tapahtui Helsingin Rautatientorin metroasemalla heinäkuussa 2020. Tuolloin pojan epäiltiin joutuneen voimankäytön kohteeksi ihonvärinsä vuoksi.
Käräjäoikeuden tiedotteen mukaan tapahtumat saivat alkunsa, kun naisen 17-vuotias poika jäi Rautatientorin metroasemalla kiinni matkustamisesta ilman lippua. Lipuntarkastaja pyysi pojalta henkilötietoja tarkastusmaksun määräämistä varten, mutta poika lähti juoksemaan karkuun.
Tiedotteessa kerrotaan, että paikalla ollut järjestyksenvalvoja pysäytti pojan ja kaatoi hänet vastustelun vuoksi maahan. Tämän jälkeen järjestyksenvalvoja laittoi pojan käsirautoihin ja poliisi haki tämän mukaansa.
Tiedotteessa todetaan, että pojan äiti jakoi sosiaalisessa mediassa videoita ja kuvia kiinniottotilanteesta. Hän muun muassa väitti lipuntarkastajan ja järjestyksenvalvojan syyllistyneen poikansa pahoinpitelyyn. Samassa yhteydessä äiti esitti lipuntarkastajasta ja järjestyksenvalvojasta rasismi- ja syrjintäväitteitä.
HSL:n tilanteesta laatiman raportin mukaan matkaliputon poika oli käyttäytynyt uhkaavasti tarkastajaa kohtaan ja tarkastaja ja järjestyksenvalvoja olivat toimineet tilanteessa asianmukaisesti noudattaen saamaansa ohjeistusta.
Käräjäoikeus katsoi naisen esittäneen pojan kiinniottaneista lipuntarkastajasta ja järjestyksenvalvojasta loukkaavia ja halventavia ilmaisuja sekä valheellisia väitteitä poikaansa kohdistuneesta väkivallasta.
Oikeuden mukaan teko aiheutti asianomistajille kärsimystä sekä heihin kohdistuvaa halveksuntaa. Syyttäjän mukaan lipuntarkastaja ja järjestyksenvalvoja olivat tunnistettavissa kuvista ja videoista.
Käräjäoikeuden tiedotteessa todetaan, että nainen syyllistyi kunnianloukkaukseen, jota oli pidettävä törkeänä ottaen huomioon muun muassa väitteiden laaja leviäminen sosiaalisessa mediassa ja valtakunnallisessa uutisoinnissa.
Tämän lisäksi asianomistajiin kohdistui pitkään tapahtuman jälkeen asiatonta huutelua ja yhteydenottoja.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
