Suomessa oli viime vuonna Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tilastojen mukaan runsaat 3 400 asunnotonta. Todennäköisesti määrä on huomattavasti suurempi, sillä sekavissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tilastoiminen on vaikeaa ja piiloasunnottomuus yleistä.
Lähes joka kymmenes asunnoton elää Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa Vantaalla, jonka asukasluku ylitti elokuussa neljännesmiljoonan rajan.
Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaista on asunnottomuus Vantaalla.
Määritelmät voi tiivistää viiteen pääkohtaan.
1. Laaja alue, pitkät välimatkat
50-vuotisjuhliaan viettävä Vantaan kaupunki jakautuu vahvasti kahtia. On itä ja länsi, Tikkurila ja Myyrmäki.
Lisäksi kaupungissa on pienempiä aluekeskuksia, kuten Korso, Koivukylä, Länsimäki ja Hakunila, mutta ikiaikainen itä–länsi-jako on aina tarkoittanut myös sitä, että tikkurilalaiset eivät juuri asioi Myyrmäessä eivätkä myyrmäkeläiset Tikkurilassa.
Sama koskee asunnottomia.
Sote-uudistuksen myötä mukaan kokonaisuuteen on tullut myös Kerava, koska Vantaa ja Kerava muodostavat yhtenäisen hyvinvointialueen.
– Matkustamiseen saattaa joutua käyttämään aika montaa eri julkista kulkuneuvoa, ja se saattaa lisätä kynnystä palveluun hakeutumiseen tai paikalle pääsyyn, sanoo hyvinvointialueen asumisen palvelujen tehtäväaluepäällikkö Arja Wallenius.
Hyvinvointialueella on noin 250 asumisyksikköpaikkaa eri puolilla Vantaata. Kokonaisuuden tärkein osa on Koisotien kampukseksi kutsuttu kokonaisuus, joka sijaitsee parin kilometrin päässä Tikkurilan keskustasta länteen.
2. Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle
Aran tilastojen mukaan lähes puolet koko maan asunnottomista viettää aikaansa joko Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Asunnottomille kuntarajojen merkitys on pieni, mutta kunnille luvut ovat olennaisia palvelujen tarpeen määrittämisessä.
Aran tilastot perustuvat kunnille tehtävään kyselyyn. Kunnat puolestaan kaivavat tietoja esimerkiksi sosiaalipalveluiden rekistereistä, kunnan vuokrataloyhtiöiden asunnonhakijarekistereistä sekä palveluntuottajien asiakasrekistereistä.
Asunnottomien virallinen edunvalvontajärjestö Vailla vakinaista asuntoa eli VVA on valtakunnallinen yhdistys, mutta sen toimisto ja asumispalvelut sijaitsevat Helsingissä ja toiminta painottuu Helsinkiin.
Vantaalla toimii oma järjestö nimeltä Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki eli Vahti. Sen päätehtävä on paikallisen Asunnottomien yön järjestäminen.
Vaikka kunnilla on ominaispiirteitä, Vantaan asunnottomuus on ennen kaikkea pääkaupunkiseudun asunnottomuutta.
3. Kolmannes asunnottomista ulkomaalaistaustaisia
Vantaalla on Suomen kunnista eniten vieraskielisiä asukkaita suhteessa sen väestöön. Lähes joka kolmas vantaalainen on vieraskielinen.
Tämä näkyy myös asunnottomuuspalveluissa. Koisorannan palvelukeskuksen vastaavan ohjaajan Reija Haaran karkean arvion mukaan Koisotien asiakkaissa on 36:n eri kielen puhujia. Vieraskielisten osuus on suunnilleen samaa tasoa kuin koko kaupungin asukkaissa.
– Joidenkin kanssa löytyy hyvin yhteinen kieli, yleensä suomi tai englanti, ja joidenkin kanssa käytetään tulkkipalveluita ja Google-kääntäjää ja välillä jopa elekieltä tai kuvia.
4. Kadulla nukkuminen harvinaista, mutta ei poikkeuksellista
Suomessa asunnottomuus on vähentynyt noin 80 prosenttia vuodesta 1986, jolloin tehtiin ensimmäinen maanlaajuinen asunnottomuusselvitys. Vielä tuolloin pääkaupunkiseudulla eli huomattava määrä asunnottomia esimerkiksi metsämajoissa, siltojen alla tai kaduilla.
Nykyisin katuasunnottomuus on harvinaista, mutta ei täysin poikkeuksellista. Aran tilastojen mukaan Vantaan asunnottomista 46, siis noin kuudesosa, vietti viime vuonna öitään ulkona tai porraskäytävissä.
– Edelleen tänne tulee ihmisiä, jotka kertovat majailleensa pitkään esimerkiksi autossa tai nukkuneensa öitä bussissa, rapussa ja ehkä satunnaisia öitä ulkonakin, sanoo Koisorannan vastaava ohjaaja Reija Haara.
Hän on työskennellyt asunnottomien palvelujen parissa noin 30 vuotta ja muistaa hyvin ajat, jolloin ihmisiä etsittiin aktiivisesti metsämajoista. Näin tapahtuu edelleen, mutta hyvin pienessä mittakaavassa.
– Tiedän muutamia telttoja, joissa ihmiset asuvat. Meidän etsivä työ heitä niistä myös aika ajoin tavoittelee.
5. Palveluja lakkautusuhan alla
Vahti ry:n puheenjohtaja sekä kaupunginvaltuuston ja aluevaltuuston jäsen Tiina Tuomela (kd.) nostaa vantaalaisesta asunnottomuudesta esiin rahaan liittyvän uhkakuvan.
Koska hyvinvointialueen rahat ovat vähissä, palveluja uhkaa supistaminen. Konkreettisesti uhka kohdistuu asunnottomien tukihenkilöpalveluihin sekä Havukoskella sijaitsevaan päiväkeskus Illusiaan.
– Tukihenkilöpalvelu on olennainen apu tavalliseen arjen asiointiin: jos mukana on auttava henkilö, kynnys asioida esimerkiksi sosiaalipalveluissa, Kelassa tai lääkärissä on matalampi ja mahdollisuudet saada apua ovat paremmat, Tuomela sanoo.
Päiväkeskus Illusia on puolestaan paikka, jossa kuka tahansa voi peseytyä, pestä pyykkiä, pysähtyä hetkeksi kahville ja saada juttuseuraa. Keskus on tarkoitettu asunnottomuutta kokevien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kriittisten tilanteiden helpottamiseksi sekä turvallisuuden ja osallisuuden kokemisen vahvistamiseksi.
– Tähän liittyy suuri huoli siitä, mihin nämä ihmiset menevät, jos tällaista paikkaa ei ole, Tuomela sanoo.
