GPS-häirintä pilasi ilmakuvauslennot itärajalla – erikoinen säätiedote voisi ratkaista ongelman

GPS-signaalin häirintälaite tukkii systemaattisesti kaikki taajuudet, joilla se toimii. Siksi se myös jättää jäljen, joka pystytään tunnistamaan.

Ilmakuva Repoveden kansallispuiston alueelta kuvattuna.
Maanmittauslaitos ilmakuvasi huhtikuun ja elokuun välisenä aikana Suomen pinta-alasta noin kolmanneksen. Arkistokuvassa Repoveden kansallispuiston aluetta Kouvolassa. Kuva: Antro Valo / Yle
  • Helena Korpela

Satelliittipaikannuksen tahallinen häirintä on aiheuttanut Maanmittauslaitokselle merkittävää haittaa.

Maanmittauslaitoksen tekemät kuvaukset ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoilla Kaakkois-Suomessa menivät tänä vuonna osittain pilalle häirinnän vuoksi.

– Häiriön huomaa siitä, että paikannus ei toimi. Signaalia analysoimalla on saatu selville, että ilmakuvauslentoja on häiritty nimenomaan tahallisesti, sanoo osastonjohtaja, professori Sanna Kaasalainen Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksesta.

Kaasalaisen mukaan häirintälaite eli jammeri tukkii systemaattisesti kaikki taajuudet, joilla se toimii. Siksi se jättää jäljen, joka pystytään tunnistamaan.

GPS-häirintä on tänä vuonna lisääntynyt. Samalla myös häiriöt luotettavan paikkatiedon saamisessa ovat lisääntyneet.

Kaasalainen ei halua ottaa kantaa siihen, mikä on Suomessa havaitun häirinnän lähde. Aiemmin esimerkiksi Suomenlahden GPS-häiriöiden on arvioitu olevan Venäjän muualle kohdistaman GPS-häirinnän lieveilmiö.

GPS-signaalin häirintään tarkoitettuja laitteita.
Kuvassa on GPS-signaalin häirintään tarkoitettuja laitteita eli jammereita. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Kouvolan metsätieto jäi saamatta

Maanmittauslaitoksen tuottamat ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ovat kriittisen tärkeitä useille yhteiskunnan toiminnoille. Aineistoja tarvitsevat muun muassa Puolustusvoimat, Ruokavirasto sekä metsä- ja luontosektorin toimijat.

Tänä vuonna laserkeilausaineistoja ei saatu muun muassa Kouvolasta. Sen takia Suomen metsäkeskus ei pysty keräämään alueelta suunnitellusti metsävaratietoa. Metsävaratiedolla tarkoitetaan metsistä kerättyä tietoa, kuten esimerkiksi sitä, millaista puustoa siellä on.

Laitoksen mukaan laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistojen rahalliset hyödyt esimerkiksi metsäalalla ja tulvavahinkojen välttämisessä ovat kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Erityisesti pitkittyessään GPS-häirintä ja aineistojen keruun ongelmat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.

Maassa olevassa droonissa on kiinni laserkeilain.
Laserkeilaus on mittausmenetelmä, joka perustuu lähetettyjen laserpulssien ja pinnoista takaisin heijastuneiden paluupulssien kulkeman ajan mittaamiseen. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Tilannekuva perustuu ilmoituksiin

Nykyinen tilannekuva GPS-häirinnästä perustuu käyttäjien viranomaisille tekemiin ilmoituksiin. Maanmittauslaitoksen mukaan yhteiskunta tarvitsisi reaaliaikaista ja dataan perustuvaa tilannekuvaa häirinnästä, jotta sen aiheuttamiin haittoihin pystyttäisiin varautumaan paremmin.

– Ehdotuksemme ratkaisuksi on GPS-häirinnän säätiedote, josta saisi ajantasaista tilannekuvaa paikannussignaalin laadusta ja saatavuudesta. Siitä hyötyisi myös lentoliikenne, toteaa Kaasalainen.

Maanmittauslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu paikannustiedon varmistaminen Suomessa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vastaa taajuuksien käytön valvonnasta ja häiriöselvityksestä Suomessa.

GPS-häiriöt voivat aiheuttaa ongelmia myös esimerkiksi vesilläliikkujille. Veneilijä Toni Redsvenin videolta näkyy, kuinka aluksen navigointilaitteet sekoilivat matkalla Tallinnaan. Video on julkaistu 22. syyskuuta 2024:

Toni ja Annika Redsven matkatessa Tallinnaan aluksen navigointilaitteet sekoilivat yön pimeydessä. Video: Toni Redsven.