Yhdysvaltain varapresidenttiehdokkaat Tim Walz ja J.D. Vance esittivät viime yön vaaliväittelyssään kymmeniä valheellisia tai osittain valheellisia väitteitä, yhdysvaltalaismedian faktantarkistuksista selviää.
Sekä republikaanien Vance että demokraattien Walz esittivät paikkansapitämättömiä väittämiä esimerkiksi maahanmuutosta, abortista ja terveydenhuollosta.
Myös Suomi nousi esiin. Ehdokkaat mainitsivat Suomen vertailukohtana aseväkivallan ja mielenterveysongelmien yhteydessä.
Yle tarkisti, pitivätkö väitteet paikkaansa.
Suomi mainittiin kouluväkivallan yhteydessä
Minnesotan kuvernööri Tim Walz sanoi väittelyssä, että osa aseista on saatava pois Yhdysvaltain kaduilta.
– Olen viettänyt aikaa Suomessa ja käynyt suomalaisissa kouluissa. Heillä tällaista [kouluampumisia] ei tapahdu, vaikka siellä monilla on ase, demokraattien Walz sanoi vaaliväittelyssä.
Suomen lisäksi Walz mainitsi Minnesotan uudet ampuma-aselait. Ne mahdollistavat aseiden väliaikaisen poiston henkilöiltä, joiden katsotaan olevan vaaraksi itselleen tai muille.
Vance sanoi arvostavansa Walzin kommenttia Suomesta.
– Mielestäni se havainnollistaa joitakin outoja eroja oman maamme aseväkivaltaongelman ja Suomen välillä, Vance sanoi.
Hän ehdotti poliisien valtuuksien lisäämistä ja vahvempia ovia ja ikkunoita kouluihin.
Pitävätkö väitteet Suomen kouluampumisista paikkaansa?
Kyllä ja ei.
Suomessa on tapahtunut viimeisten 35 vuoden aikana neljä kouluampumista.
Niitä on ollut paljon siihen nähden, kuinka pieni Suomi on väkimäärältään, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen.
Savolaisen mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole Yhdysvaltoihin verrattavissa olevaa ampuma-aseongelmaa kouluissa.
Vertailussa Yhdysvaltoihin kouluampumisten voidaan myös tulkita olevan Suomessa harvinaisia. CNN:n mukaan Yhdysvalloissa on ollut ainakin 50 kouluampumista pelkästään tänä vuonna.
Muualla Euroopassa esimerkiksi Saksassa on ollut kahdeksan kouluampumista vuoden 1913 jälkeen, Britanniassa kolme vuoden 1967 jälkeen ja Ruotsissa yksi vuonna 1961, World Population Review listaa.
Viimeisin koulusurma Suomessa on kuluvalta vuodelta. Vantaalaisessa Viertolan koulussa kuudesluokkalainen poika kuoli ja kaksi tyttöä haavoittui 12-vuotiaan pojan ammuttua ikätovereitaan koululuokassa. Tätä ennen kouluampumisia on ollut Tuusulassa Jokelassa vuonna 2007 ja Kauhajoella vuonna 2008. Suomen ensimmäinen kouluampuminen oli vuonna 1989. Tuolloin Raumanmeren koulussa 8. luokkalainen oppilas surmasi kaksi muuta aseella kesken koulupäivän.
Walz sanoi väittelyssä, että Suomessa omistetaan paljon aseita suhteessa asukaslukuun.
Suomessa on kansainvälisessä vertailussa paljon aseita. Sisäministeriön mukaan Suomessa on noin 460 000 aseluvan haltijaa, ja luvallisia aseita on vähän alle 1,5 miljoonaa.
Suomi mainittiin mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteydessä
Republikaanien J. D. Vance antoi väittelyssä ymmärtää aseväkivaltaan liittyen, että Yhdysvalloissa on selvästi enemmän mielenterveysongelmia ja päihdeongelmia kuin Suomessa.
– Ensinnäkin meillä on huomattavasti enemmän mielenterveysongelmia ja päihdeongelmia. Meillä on huomattavasti enemmän masentuneita ja ahdistuneita ihmisiä, Vance sanoi.
Vancen mukaan Yhdysvalloissa on meneillään mielenterveyskriisi. Hän kuitenkin sanoi, etteivät yksinomaan mielenterveysongelmat ole aseväkivallan perimmäinen syy.
Pitikö väite paikkaansa?
Enimmäkseen kyllä.
Institute For Health Metrics and Evaluation -tutkimuskeskus on arvioinut, että vuonna 2021 Yhdysvalloissa mielenterveysongelmista kärsi 18 000 henkilöä 100 000 henkeä kohti. Suomessa vastaava luku oli lähes 16 000.
Noin 60 miljoonaa yhdysvaltalaista kärsii mielenterveysongelmista. Se on noin 18 prosenttia koko väestöstä. Aikuisista noin 23 prosenttia kärsi mielenterveysongelmista viime vuonna voittoa tavoittelemattoman Mental Health America -järjestön mukaan.
Suomessa Kelan tilastojen mukaan mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden määrä ylitti viime vuonna 100 000. Kelan tilasto kuitenkin kertoo vain Kelan tietoon tulleet lääkärin kirjoittamat lausunnot.
Yhdysvalloissa kuitenkin tehdään WHO:n tilastojen mukaan 16,1 itsemurhaa 100 000 henkeä kohti. Suomessa luku oli 15,3.
Mielenterveysongelmat siis näyttävät olevan Yhdysvalloissa likimain yhtä yleisiä kuin Suomessa.
Suomessa itsemurhien määrät ovat olleet laskussa, kun taas Yhdysvalloissa ne ovat kasvussa.
Suomessa on puhuttu viime vuosina erityisesti nuorten mielenterveysongelmista, WHO:n datasta näkyy.
Viime vuoden kouluterveyskyselyssä kävi ilmi, että joka kolmas poika ja joka viides tyttö oli kokenut ahdistus- ja masennusoireita.
Suomessa tapahtuneiden kouluampumisten taustalta on kuitenkin vaikea osoittaa yhteistä määrittävää tekijää. Kiusaaminen ja ryhmästä ulos sulkeminen on noussut esiin yhtenä tekijänä, sanoo Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.
Kouluampumisten taustalla vaikuttaa hänen mukaansa kuitenkin myös aselainsäädäntö ja aseiden saatavuus.
Esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkeen käsiaselupien saamisen ehtoja tiukennettiin.
Ampuma-aselain kiristäminen on vaikuttanut Suomessa myös siihen, miten aseita säilytetään.
Räikeitä väitteitä
Yhdysvaltalaiset faktantarkastajat tarttuivat ehdokkaiden useisiin muihin väitteisiin.
J.D. Vancen räikeimpiä väitteitä olivat CBS:n ja CNN:n mukaan muun muassa väitteet siitä, että Yhdysvalloissa olisi 20–25 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa ja että Iran olisi saanut 100 miljardia dollaria ”Kamala Harrisin ansiosta”.
Molemmat väitteet ovat valheellisia.
Yhdysvaltain maahanmuuttoviranomaisten mukaan Yhdysvaltain viranomaiset käsittelivät Joe Bidenin hallinnon aikana noin kymmenen miljoonaa laitonta rajanylitystä.
Myöskään Irania koskeva väite ei pitänyt paikkansa.
Iran sai haltuunsa 100 miljardin dollarin edestä jäädytettyjä varoja vuonna 2015 presidentti Barack Obaman hallinnon aikana allekirjoitettuaan ydinsopimuksen, jonka Trump sittemmin torppasi.
Vance väitti myös, ettei hän vastustaisi aborttia ja että Trump pyrkisi pelastamaan Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistuksen.
Todellisuudessa asiat ovat päinvastoin.
Vance sanoi vuonna 2022 kannattavansa aborttia liittovaltiotasolla. Trump on pyrkinyt romuttamaan Obaman lanseeraaman terveydenhuoltouudistuksen.
Walzilta tiukattiin, miksi hän on aiemmin väittänyt olleensa Hongkongissa Pekingin Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitusten aikana vuonna 1989. Todellisuudessa hän oli Nebraskassa ja saapui Kiinaan vasta mielenosoitusten jälkeen elokuussa 1989. Väittelyssä Walz sanoi olleensa siellä samana kesänä ja myönsi puhuneensa asiasta väärin.
Lisäksi Walz väitti republikaanien ajavan aborttirekisteriä ja väitti, ettei Trump olisi maksanut liittovaltion tuloveroa 15 vuoteen.
Jälkimmäinen väite ei pitänyt paikkaansa siltä osin, että tiedot Trumpin maksamista veroista eivät ole olleet julkisia vuoden 2020 jälkeen. Trump kuitenkin tiettävästi maksoi veroja vuosina 2015–2020, Yhdysvaltain kongressin valiokunnalle laaditussa raportissa todetaan.
Republikaanien Project 2025, johon Walz viittasi puheessaan aborttirekisteristä sisältää tiukennuksia aborttilainsäädäntöön.
Se velvoittaisi osavaltioita ilmoittamaan liittovaltiolle tehtyjen aborttien määrän, ajankohdan, syyn ja naisen kotiosavaltion. Mainintaa yksittäisiä naisia koskevasta aborttirekisteristä suunnitelmassa ei ole.
Korjaus 5.10.2024 kello 12:05: Artikkelista on korjattu kohta, jossa sanottiin, että Walz olisi väittelyssä väittänyt olleensa Hongkongissa ja Kiinassa Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitusten aikana vuonna 1989. Todellisuudessa häneltä kysyttiin, miksi oli aiemmin väittänyt näin, vaikka median kaivamien tietojen mukaan hänen matkansa oli vasta myöhemmin samana kesänä. Väittelyssä Walz myönsi puhuneensa asiasta aiemmin väärin.
