Hallitus ja oppositio iskivät kiivaasti yhteen, kun keskustelu Orpon hallituksen esittämästä palkankorotusten vientimallista alkoi eduskunnassa.
Luottamuslauseäänestysten jälkeen vientimallin lähetekeskustelulle oli varattu aikaa 45 minuuttia. Keskustelua jatkettiin vielä myöhemmin muiden asioiden käsittelyn päätyttyä.
Työministeri Arto Satonen (kok.) esitteli vientimallin eduskunnalle. Virallisesti kysymys on työriitojen sovittelua koskevan lain muuttamisesta.
Satonen korosti esittelypuheenvuorossaan, että hallituksen esitys ei rajoita sopimusvapautta millään tavalla.
– Esityksellä turvataan viennin kilpailukyky ja julkisten palvelujen rahoitus tulevaisuudessa, Satonen vakuutti.
Eduskunnassa vientimallin yksityiskohtaisesta käsittelystä vastaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) huomautti, että palkkakuoppalaki tulee entisestään vaikeuttamaan nais- ja matalapalkkaisten alojen aseman parantamista ja vaikeuttamaan sovitteluprosessia.
– Ilman kunnollista sovittelua lakkojen todennäköisyys kasvaa. Tämä ei ole kenenkään etu, vähiten työntekijöiden, Lyly moitti.
Valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) on torjunut väitteet, että hallitus ajaisi julkiset naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan.
– Vientivetoisen työmarkkinamallin puitteissa on mahdollista korjata palkkakuoppia. Alojen ja sopimusten sisällä korkeampia palkankorotuksia voidaan kohdentaa kulloinkin eniten tarvitseville ammattiryhmille, Sirén painotti tiedotteessaan.
Sirénin mukaan tämä edellyttää, että julkisen sektorin työntekijäliitot pystyvät muodostamaan yhteisen näkemyksen siitä, mille aloille korkeampia korotuksia kulloinkin kohdennetaan.
Muutoksia valtakunnansovittelijan toimintaan
– Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan työmarkkinan sovittelujärjestelmää kehitetään siten, että se vahvistaa kansantalouden kantokykyä ja kilpailukyky huomioidaan, työministeri Satonen sanoi tiedotustilaisuudessaan 3. lokakuuta.
Käytännössä ehdotetut muutokset vaikuttavat valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaan.
Hallitus pyrkii esityksellään siihen, ettei palkkaneuvottelujen sovittelusta saada jatkossa vientialoja korkeampia palkankorotuksia.
Hallituksen tavoitteena on, että vientimallia tukeva laki olisi voimassa joulukuun alussa. Tällä aikataululla vientimalli ehtisi vaikuttaa syksyn ja talven palkkaneuvotteluihin.
Palkansaajajärjestöt ovat vastustaneet jyrkästi hallituksen vientimallia. Opettajien ja hoitajien järjestöt pelkäävät, että vientimallin kirjaaminen lakiin jättää julkisen sektorin naisvaltaiset alat pysyvään palkkakuoppaan.
Oikeuskansleri on pitänyt välttämättömänä, että esitys arvioidaan perustuslakivaliokunnassa.
Oppositio valmistelee välikysymystä vientimallista
Oppositiosta erityisesti SDP on hyökännyt voimakkaasti hallituksen vientimallia vastaan.
SDP ilmoitti jo viime viikolla, että se tekee välikysymyksen ja kutsuu koko opposition siihen mukaan.
– Emme voi hyväksyä sitä, että suomalaiset opettajat, hoitajat, mutta myös tarjoilijat, kaupan myyjät, rakennustyöntekijät ja poliisit tuomitaan palkkakuoppaan, josta uhkaa tulla ikuinen, puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) sanoi Ylen haastattelussa 3. lokakuuta.
Vasemmistoliitto on kertonut, että se liittyy mukaan välikysymykseen. Myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on sanonut, että keskusta suhtautuu kriittisesti hallituksen esitykseen.
– Ei voi olla niin, että vientialat joka tilanteessa johtavat. Ymmärrämme, että vientialoja on järkevää kuunnella, mutta lakiin kirjattuna tämä synnyttäisi ison riskin, että syntyy pysyviä palkkakuoppa-aloja, Kaikkonen arvioi tiedotustilaisuudessaan 1. lokakuuta.
Eduskunnan vientimallikeskustelussa Kaikkonen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen (kesk.) vetosivat hallitukseen, että se vetäisi esityksensä pois eduskunnasta.
– Mutta mikäli te pidätte tämän esityksen, niin olemme pakotettuja liittymään SDP:n välikysymykseen. Tämä ei ole reilua peliä työmarkkinoilla, Kurvinen tiivisti.
Eduskuntakeskustelussa myös vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vetosi hallitukseen, että se luopuisi esityksestään.
– Aivan sama, mitä bluffia täällä puhutaan, niin tämä esitys ajaa naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan ja heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa, Virta tyrmäsi hallituspuolueiden edustajien selitykset.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela arvosteli hallituksen esitystä epäreiluksi, mutta ei yllättäväksi.
- Hallituksen tavoite on alusta asti ollut toteuttaa työnantajan tahtoa ja heikentää työntekijöiden asemaa muun muassa palkkadumppauksella, josta tässäkin esityksessä on kyse. Erityisen härskiksi vientivetoisen palkkamallin tekee se, että naisten palkkakehitys laahaa lähtökohtaisesti miesten palkkojen perässä, Koskela moitti hallituksen vientimallia.
