Vantaalaiselta Tomi Ekiltä, 44, on usein tiedusteltu, miten hän kuvittelee pystyvänsä työskentelemään jonkun toisen alaisuudessa toimittuaan itse niin pitkään yrittäjänä.
– Sehän on todella tyhmä kysymys, Ek sanoo ja pahoittelee suorapuheisuuttaan.
Kysymys on hänen mielestään tyhmä kahdesta syystä. Nykylainsäädäntö kun mahdollistaa puolen vuoden koeajan, jonka aikana työnantaja ja hän voivat kuulostella, sopivatko he toisilleen. Hän myös ihmettelee, miksi hakisi paikkaa, jos se ei häntä aidosti kiinnostaisi.
Yle uutisoi aikaisemmin, että työttömiä työnhakijoita oli tämän vuoden elokuussa liki 280 000. Se on yli 30 000 enemmän kuin vuosi sitten. Vapaita työpaikkoja puolestaan oli 60 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ek on yksi vastaajista, jotka kertoivat Ylelle kokemuksiaan työn hakemisesta hankalassa työmarkkinatilanteessa. Muut vastaajat esiintyvät jutussa aiheen arkaluonteisuuden takia nimettöminä. Heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Työttömyys ei ole arka paikka Ekille, jonka perustaman älylukkofirma Oviku Oy:n konkurssi tuli voimaan kesäkuussa 2022.
Sen seurauksena hän joutui ensimmäistä kertaa elämässään tosissaan hakemaan töitä. Aiemmin hänet on kertomansa mukaan pyydetty töihin.
– Ajattelen, että opiskelen tässä työnhakua. Se on ollut ihan kivaa hommaa tähän väliin. Tiedän, että jossain vaiheessa tulen kuitenkin työllistymään tavalla tai toisella.
Kuluneen kahden vuoden aikana Ek on omien sanojensa mukaan hakenut noin 250 työpaikkaa toimitusjohtajasta kaupan kassaan ja varastomiehestä kuorma-auton kuljettajaan.
Haastatteluun hän on päässyt kerran. Se oli myyntijohtajan paikka rakennusalalla.
Automaattinen vastaus turhauttaa
Ek ei ole ainoa Ylelle kokemuksistaan kertonut, jonka viime vuosien aikana hakemien työpaikkojen määrä on kolminumeroinen.
Hakemuksia kertyy helposti, sillä toukokuussa 2022 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä työnhakijan on haettava pääsääntöisesti vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa.
Ek kertoo hakeneensa vähintään tuplat.
Moni vastaaja kirjoittaa, että työnhakuun panostaminen on turhauttavaa, koska usein hakemuksiin ei edes vastata tai vaiva palkitaan korkeintaan automaattisella sähköpostiviestillä.
Tragikoomisinta on se, että jotkut rekrytoijat pyytävät palautetta tai arviota siitä, miten rekryprosessi on mielestäni mennyt! Olen laittanut hakemuksen ja saanut massasähköpostin, sitäkö pitäisi arvioida?
Nainen, 42
Ylelle jaetuista rekrytointikokemuksista kuuluu, että jos työnhakijalle ei vastata henkilökohtaisesti saati ollenkaan, se aiheuttaa turhautumisen lisäksi arvottomuuden kokemuksia.
Sitä, että on vain yksi rivi muiden joukossa.
Vaikka pidän itseäni ihmisarvossa, moni muu ei sitä tee.
Nainen, 55
Hakuprosessin venyessä elämä on tauolla
Ek kertoo työskennelleensä niin toimitusjohtajana, parturi-kampaajana kuin vanginvartijanakin. Pitkästä ansioluettelosta löytyvät myös sellaiset ammatit, kuten jääkiekkovalmentaja, myyntiedustaja, rekrytointikonsultti ja uimavalvoja.
Monipuolista työuraa selittävät hänen luonteenpiirteensä uteliaisuus ja avoimuus.
Ek pohtii, että ehkä jotkut työnantajat ovat kokeneet hänen hakevan paikkoja vitsillä.
– Olisin ihan oikeasti halunnut esimerkiksi sinne kaupan kassalle töihin. Jo pelkästään se, että oppisi, miten kassakone toimii, on kiehtovaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön syyskuun lopussa julkaiseman Työllisyyskatsauksen mukaan työttömien määrä on vuodessa noussut kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä samalla kun avoimien työpaikkojen määrä on laskenut kymmenillä tuhansilla.
Useat Ylelle vastanneet kertovat huomanneensa, että erityisesti yksityisen puolen organisaatioissa rekrytointi on kankeaa ja sen etenemisestä tiedotetaan huonosti.
Toisinaan prosessien kesto venähtää viikoista kuukausiin.
Oma elämä jää hetkeksi täysin pauselle, kun odottaa ja jännittää vastausta haetusta työpaikasta.
Nainen, 24
Isoilla organisaatioilla on kaikista vaikeinta suurten hakijamäärien vuoksi, eikä palautetta anneta hakijoille. Tämä on vaikuttanut työnantajakuvaan negatiivisesti.
Mies, 31
Tekoälystä apua työnhakuun?
Vastauksista näkyy, että työnhakijalta vaaditaan tässä ajassa paljon. Perinteisen hakemuksen ja ansioluettelon lisäksi työnantaja tai rekrytointiyritys saattaa pyytää videoesittelyä ja erilaisia tehtäviä.
Tomi Ek kertoo, että hänen päivittäisiin rutiineihinsa kuuluu avoimien työpaikkojen selaaminen verkkoyhteisö Linkedinissä. Hän maksaa myös muutaman euron kuussa tekoälypalvelulle, joka auttaa räätälöimään hänen kokemuksensa vastaamaan avoimen työpaikan tarpeita.
– Monet eivät tajua sitä, kuinka paljon rekrytointiyritykset hyödyntävät nykyään tekoälyä. Hakemuksen pitää olla just eikä melkein, jotta se menisi edes läpi heidän systeemeistään.
Hän sanoo oppineensa työnhausta kuluneen kahden vuoden aikana niin paljon, että soitti kerran jopa Työ- ja elinkeinoministeriöön kertoakseen kokemuksistaan ja ideoistaan.
– Olen visionääri, jota kaverit ovat vuosikausia kutsuneet ”Jobsiksi”. Ministeriöstä vastattiin, että lähettävät sähköpostia, mutta sitä ei ole kuulunut.
Työkokemus ei kerry ilman työtä
Oma ryhmänsä työnhakukokemuksistaan kertoneista ovat vastavalmistuneet, joiden on vaikeaa saada haastavassa taloustilanteessa ensimmäistä oman alan työpaikkaa.
Valmistuin keväällä ammattikorkeakoulusta. On todella turhauttavaa, kun töitä ei saa jos ei ole aiempaa kokemusta, mutta kokemusta ei ole mahdollista kerryttää ilman työpaikkaa.
Nainen, 24
Tuntuu henkiseltä kiusaamiselta, kun haastattelun jälkeen sanotaan, että olet erittäin potentiaalinen tähän pestiin, mutta valitsimme kuitenkin kokeneemman. Kauhistuttaa valmistua ekonomiksi, kun kokemusta ei pääse kerryttämään kun edes entry-level-tason hommiin ei pääse.
Nainen, 24
Tomi Ek ymmärtää, että monella on häntä hankalampi tilanne työnhaun kanssa. Aika ei ole vielä ehtinyt käydä pitkäksi, eikä huoli tulevasta valvota öisin.
– Aika vähällä sitä tulee kuitenkin toimeen.
Uusia ideoitakin pulppuilee: Pöytälaatikko-niminen podcast on tekemistä vaille valmis. Myös puhujaksi ja muutosvalmentajaksi häntä on pyydetty.
– Ajattelen, että työttömyys on minulle opintomatka.
