Kun Jevhenija Kuznjetsova menee ostamaan itselleen takkia, hän saattaa vielä kassajonossa pyörtää ostopäätöksensä ja palauttaa takin takaisin rekkiin. Hän miettii, tarvitseeko todella takkia. Onko nyt oikea hetki ostaa, kun saman summan voisi lahjoittaa Ukrainan armeijalle.
– Syyllisyys on jatkuvasti läsnä. Joka hetki. Uskon, että kaikki ukrainalaiset, jotka asuvat ulkomailla tuntevat samoin, toteaa Jevhenija Kuznjetsova, joka vieraili Helsingissä lokakuun lopussa.
Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022, syyllisyys ja huoli omasta kotimaasta olivat niin vallitsevia tunteita, että Kuznjetsovan oli kirjoitettava kirja aiheesta.
Sukulaiset pakenivat Espanjaan
Tikapuut (Aula & Co, suom. Eero Balk) kertoo ukrainalaisesta Tolikista, joka asuu Espanjassa. Hän on saanut hankittua itselleen oman talon ja saa vihdoin sisustaa miesluolaansa. Juuri kun flipperi ja jättitelevisio ovat asennettu, Venäjä hyökkää Ukrainaan. Sen seurauksena taloon pöllähtävät Tolikin sotaa pakenevat sukulaiset.
Talo täyttyy suvusta ja Tolikille jää vain yksi huone, jossa saa olla rauhassa. Vältelläkseen puheliaita sukulaisiaan hän pystyttää tikapuut ikkunansa alle, ettei hänen tarvitse kohdata kysymysten tulvaa.
Tarinassa on pieniä yhteneväisyyksiä Kuznjetsovan elämään. Kun sota syttyi, hänen veljenpoikansa ja puolison sisar tulivat Espanjaan sotaa pakoon.
Kuznjetsova oli itse viimeisillään raskaana, eikä olisi välttämättä kaivannut ihmisvilinää taloonsa. Jossain välissä hän sai kuitenkin kirjoitettua romaaninsa, vaikka vauva oli toisessa kainalossa ja ihmisiä tuli ja meni.
Tikapuut on Kuznjetsovan kolmas romaani. Hänen edellinen romaaninsa Kysykää Mialta (Aula & Co, suom. Eero Balk) saavutti kansainvälistä suosiota ja oli ehdolla EU:n kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Terapeuttinen kirja
Kotimaan sota on jatkuvasti mielessä. Kuznjetsova ei olisi pystynyt kirjoittamaan mistään muusta aiheesta. Hän uskoo, että voi kirjallaan lisätä ymmärrystä ulkomailla asuvia tai paenneita ukrainalaisia kohtaan.
– Täällä Helsingissäkin on paljon ukrainalaisia. Jos lukee kirjani, voi ehkä ymmärtää heidän tuskaansa paremmin.
Kuznjetsovaa hirvitti kirjoittaa ”antisankarista”, joka ei ole edes suorittanut asevelvollisuuttaan. Sodan aikana Ukrainassa halutaan nostaa esiin sankareita, jotka ovat taistelleet rintamalla.
– Halusin kuitenkin pitää pääni ja kirjoittaa ihan tavallisesta ulkomailla asuvasta miehestä, joka ei ole tehnyt elämässään mitään mainittavaa.
Romaani on kuitenkin saanut myös Ukrainassa hyvän vastaanoton. Moni lukija on kokenut sen terapeuttiseksi.
– Kiovassa eräs nuori mies sanoi minulle, että kirjan luettuaan hän tuntee jälleen olevansa oikeutettu olemassaoloonsa.
Droonit lentävät kotikylän yli
Kuznjetsova vierailee säännöllisesti Ukrainassa, sillä hänen äitinsä ja sisarensa asuvat siellä. Viimeksi hän kävi kotimaassaan alkusyksystä. Kahden kuukauden vierailun aikana hän huomasi rajun muutoksen ilmapiirissä. Pitkittynyt sota on tehnyt ihmisistä väsyneitä. Kuznjetsova kertoo, että monilla on ongelmia mielenterveyden kanssa.
– Jatkuvassa pelossa ja stressissä eläminen on raskasta. Nyt sitä on jatkunut pian kolme vuotta.
Kuznjetsovan äiti ja yli 90-vuotias isoäiti asuvat pienessä kylässä keskisessä Ukrainassa. Kuznjetsova kertoo viileän rauhallisesti, miten Venäjän droonit lensivät jatkuvasti kylän yli hänenkin vierailunsa aikana.
– En voinut näyttää pelkoani, kun se oli kaikille muille aivan arkipäivää.
Väsymyksestä huolimatta ukrainalaisilta löytyy yhä taistelutahtoa ja halua suojella maataan ja kulttuuriaan. Kuznjetsova painottaa, ettei muuta vaihtoehtoa ole.
– Pessimismi on luksusta, eikä meillä ole varaa siihen. Siksi meidän on säilytettävä optimistinen asenne.
Romahtanut maailmankuva
Jevhenija Kuznjetsova on asunut Espanjassa enemmän tai vähemmän pysyvästi jo yli 15 vuoden ajan. Hän on sukupolvea, joka ajatteli, että maailma on avoin – asuinpaikan voi valita, eikä rajoilla ole merkitystä.
– No, nyt en enää ajattele niin. Maailmankuvani on romahtanut.
Kuznejtsovalla on kaksi lasta ja perhe on asettunut asumaan Barcelonan lähettyville. Kirjailijantyön lisäksi Kuznjetsova tekee käännöstöitä ja on tutkijatohtori.
Vaikka jatkuva syyllisyys kalvaa, hän ei halua muuttaa tällä hetkellä kotimaahansa. Hän ajattelee lastensa tulevaisuutta.