Ruavon da iččeh eloksen stressufaktorat vaikutetah syväinkerän da verisuonien tervehyöh, selgeni Turrun yliopiston verekses tutkimuksespäi.
Väitöstutkimuksen tulokset ozutetah, gu moizet ruadoh liittyjät faktorat, kui ruadostressu, vuadimukset da vuororuado, pidäy ottua huomavoh syväin- da verisuonitaudiloin estämizes.
Sen ližäkse moizet iččeh eloksen vaigevuot, kui ezimerkikse priičat da talovehellizet vaigevuot, voijah vaikuttua syväin- da verisuonitervehyöh.
Ruado vaikuttau tervehyöh
Sendäh gu ruadoigähizet ristikanzat suuremban vuitin omas elokses ollah ruavos, ruadoh liittyjät faktorat vaikutetah heijän tervehyöh.
Saana Kareliuksen väitöskirjututkimukses miärättih ruadoigähizien ristikanzoin verenpainehtu. Yksi dogadindu oli, gu nenga 60-vuodizien vuororuadajien päivänaigaine verenpaineh oli korgiembi, migu siännöllizes päivyritmas ruadajien.
Ruavon vuadimusasteh nägyi tutkimustuloksis. Ristikanzoil, kudamil oli ruavos suuret vuadimukset, ala- da yläpainehet alettih muates vähem, migu niilöil, kel oli piendy vuadimustu ruavos.
Väitöstutkimukses sellitettih sežo penziele lähtendän vaikutustu syväin- da verisuonitervehyöh.
– Eläkkehele jiämine oli yhtevyös muandan aigazeh yläverenpainehen nouzendah. Verenpanehen nouzendučura yhtelläh tazavui terväh penziele piästyy, sanou Karelius tiijoittehes.
Vuororuavol oli yhtevys pahoih muutoksih suutkienverenpainehes eläkkehele jiädyy. Sugupuoli, ruadoazemu, ruadostressu libo ruavon vuadimukset omas puoles ei vaikutettu suutkienverenpainehen muutundah penziele lähtiettyy.
Aijembis tutkimuksis on dogadittu, gu kois miärätty verenpaineh ennustau syväin- da aivoinfarktan riskua da niilöih liittyjiä kuolležuttu parem, migu toimistoverenpaineh.
