Koronaa on jatkuvasti kierrossa väestössä, ja se aiheuttaa yhä välillä epidemiapiikkejä.
– Esimerkiksi viime vuonna oli kolme epidemia-aaltoa, joista voimakkain ajoittui loka-joulukuulle, sanoo HUSin apulaisylilääkäri ja infektiosairauksien dosentti Eeva Ruotsalainen.
Koronavirus ei vielä noudata selkeää kausiluonteisuutta kuten influenssa ja RS-virus, joita yleensä esiintyy loppuvuodesta kevääseen.
Ruotsalaisen mukaan tänä vuonna koronaepidemia alkoi loppukesästä. Tämä syyskuulle ulottunut loivempi epidemia-aalto sairastutti sekä perusterveitä että riskiryhmiin kuuluvia.
Uusi variantti voi tuoda uuden aallon
Ruotsalainen korostaa, että erityisesti ikääntyneet voivat joutua sairaalahoitoon koronan komplikaatioiden aiheuttaman yleistilan laskun vuoksi. Korona aiheuttaa erityisesti ikääntyneillä merkittävää kuolleisuuden kasvua.
– Koronaviruksen uusi XEC-variantti, joka on levinnyt kesästä lähtien Euroopassa, tuo suurella todennäköisyydellä myös Suomeen uuden epidemia-aallon. XEC-variantti on aiempia tartuttavampi, Ruotsalainen toteaa.
Koronarokotukset ovat edelleen keskeinen keino suojata erityisesti yli 65-vuotiaita ja sairautensa takia riskiryhmiin kuuluvia vakavalta sairastumiselta. Viime vuonna rokotusten kanssa oltiin auttamattomasti myöhässä.
– Viime syksynä kahdessa kuukaudessa koronaan kuoli yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin ensimmäisenä pandemiavuonna yhteensä.
Tämän vuoksi koronarokotusaikataulua aikaistettiin tänä vuonna. Tästä huolimatta yli 80-vuotiaiden rokotuskattavuus on koko maassa vasta 54 prosenttia ja 65–79-vuotiaiden kattavuus vasta 23 prosenttia.
Ruotsalaisen mukaan yli 65-vuotiailla tulisi tavoitella yli 80 prosentin rokotuskattavuutta, jolla pystytään estämään sairaalahoidon tarvetta ja kuolemia.
Korona- ja influenssarokotukset tulee ottaa hyvissä ajoin
Ruotsalainen muistuttaa, että Covid-19-koronavirusta ei tule verrata tavallisiin flunssaviruksiin. Koronavirus aiheuttaa vakavampia taudinkuvia ja kuolemia riskiryhmille. Se myös lisää sydän- ja aivoinfarktin riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on ennestään valtimotauteja.
– Korona- ja influenssarokotukset tulisi ottaa ennen syystalven epidemia-aaltoa, jotta niiden suojaus ehtii kehittyä.
Maksuttoman influenssarokotteen saa riskiryhmien lisäksi myös heidän lähipiirinsä.
Rokotuksia saa myös maksullisina yksityisiltä terveysasemilta tai reseptillä apteekista. Ruotsalaisen mukaan kansanterveydellinen ja -taloudellinen vaikutus on suuri, kun huomioidaan tartuntojen ja sairauspoissaolojen väheneminen.
– Koronaoireet ovat vaikeasti erotettavissa influenssasta ja RS-viruksesta, joten hengitystieoireiden ilmetessä on tärkeää jäädä pois töistä, tai jos mahdollista tehdä etätöitä ja välttää kontakteja.
Ruotsalainen suosittelee maskin tai hengityssuojaimen käyttöä epidemiakautena etenkin riskiryhmille joukkoliikenteessä ja ruuhkassa.
Hyvä käsihygienia estää tauteja leviämästä kosketustartuntana, mutta se ei riitä hengitysteitse leviäviä tartuntoja vastaan, Ruotsalainen muistuttaa.
