Pääkaupunkiseudulla monikieliset koulut ovat jo pitkään olleet arkipäivää. Aivan itärajan tuntumassa Lappeenrannassakin peruskouluissa on ollut vieraskielisiä oppilaita, mutta he ovat olleet pääasiassa venäjänkielisiä.
Nyt Lappeenrannan keskustasta muutaman kilometrin päässä yliopistolla on kehittymässä varsinainen kielikylä.
Yliopistorakennuksessa toimiva Sammonlahden koulun Skinnarilan toimipisteessä oli apulaisrehtori Hanna Laukkasen mukaan vielä muutama vuosi vain noin kolmasosa sellaisia oppilaita, jotka puhuivat jotain muuta kuin suomea äidinkielenään.
Nyt heitä on jo 60 prosenttia oppilaista. Koulussa puhutaan jopa yli 20 eri äidinkieltä. Oppilaita siellä on reilut 200.
Katso tästä minuutin videosta, miltä koulussa näyttää.
Koulun läheisyydessä asuu paljon maahanmuuttajia, mutta yksi merkittävä syy kansainvälisyyteen on samassa rakennuksessa sijaitseva LUT-yliopisto sekä viereinen LAB-ammattikorkeakoulu sekä ammattiopisto Sampo.
– Oppilaitoksissa on kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilökuntaa, joiden lapsista iso osa käy koulua täällä Skinnarilan toimipisteessä, kertoo Hanna Laukkanen.
Koulussa on runsaasti oppilaita, joiden äidinkieli on esimerkiksi persia, arabia tai venäjä. He saavat myös oman äidinkielensä opetusta.
Mutta esimerkiksi kiinaa, viroa tai albaniaa äidinkielenään puhuvia on niin vähän, että heille kaupunki ei oman äidinkielen opetusta järjestä.
Koulun varsinainen opetuskieli on suomi. Opetussuunnitelman mukaisesti kaikki oppilaat opiskelevat myös ruotsia ja englantia. Valinnaisina kielinä ovat tällä hetkellä saksa ja espanja.
Kielitaidosta hyötyä
11-vuotias Nada Jafili puhuu välitunnilla arabiankielisten koulukavereidensa kanssa äidinkieltänsä arabiaa – suomea hän puhuu suomenkielisten ystäviensä kanssa.
Mahdollisuus saada myös oman äidinkielensä opetusta on Nada Jafilelle arvokasta.
– Kun olen iso, osaan kirjoittaa arabiaa. Se on minulle tärkeää, kertoo Nada Jafile.
Välitunneilla kuulee, miten taitavasti erikieliset lapset puhuvat keskenään. He vaihtavat sujuvasti kieltä lennossa aina tilanteen mukaan.
Rehtori Hanna Laukkasen mukaan oppilaiden tuen tarve on suuri, koska suomen kielen osaamisen taso on oppilailla hyvin erilainen ja opetuskieli on kuitenkin suomi.
– Vuorovaikutustilanteissa täytyy välillä olla luova ja löytää ratkaisuja, mutta niistä on hyvin selvitty.
Laukkasen mukaan on tärkeää, että oppilaat saavat myös oman äidinkielensä opetusta.
– Monet tutkimukset viittaavat siihen, että kun lapsella on vahva oman äidinkielen osaaminen ja selkeä kielen rakenne hyvin hallussa, myös suomen kielen oppiminen on sujuvampaa.
Hanna Laukkanen uskoo, että koulun monikieliset oppilaat lisäävät oppilaiden kesken ymmärrystä ja tietoa siitä minkälaista maailmassa on.
– Heille syntyy ystävyyssuhteita ja kokemuksia, ja he myös oppivat myös tukemaan toinen toisiaan. Sen näen isona ilona, kertoo Hanna Laukkanen
