VR investoi hiljattain kaukoliikenteen juniin uudet, aiempaa nopeammiksi kutsutut wifi-laitteistot. Vaikka uudistus maksoi viisi miljoonaa euroa, se ei käytännössä juuri nopeuttanut nettiä isossa osassa Suomea.
VR kertoi wifi-uudistuksesta marraskuun alussa.
Junien verkon mobiilikäyttö on edelleen monin paikoin hankalaa. VR:n verkkosivuilta löytyvän kartan mukaan esimerkiksi pääradalla, Helsingin ja Rovaniemen välillä, Uusi VR wifi -verkossa on paljon katvealueita Tampereelta pohjoiseen.
– Suomessa on edelleen paljon alueita, joissa tukimastojen kapasiteetti ei riitä. Sinne meidän ratkaisumme eivät enää riitä, sanoo VR:n käyttökokemuksesta vastaava johtaja Marika Schugk.
Alla oleva kartta näyttää punaisella ne rataosuudet, joilla VR:n wifi toimii hitaasti.
Mitä kauemmas lähdetään Kehä Kolmosen sisältä, sen hitaammin wifi toimii.
– Haastavimmat osuudet ovat Tampereelta Ouluun, Tampereelta Kouvolaan ja Kouvolasta Kuopioon. Vastaavasti Helsingin ja Turun osuus on esimerkiksi todella hyvä, samoin väli Helsingistä Hämeenlinnaan, Marika Schugk sanoo.
Turha edes yrittää vastata puhelimeen
Joni Koski kulkee Tervajoelta Vaasan Vähästäkyröstä töissä Seinäjoella.
Matka ei ole pitkä, mutta hän on jo oppinut tunnistamaan kohdat, joissa on ihan turha edes yrittää vastata puhelimeen.
– Jos ohjelmassa olisi Teams-kokous junamatkan aikana, siihen on ihan turha yrittää osallistua.
Markku Mattila jakaa saman tunteen. Hän alkoi kulkea Tampereelta töihin Seinäjoelle syyskuussa 2005.
– Yhteys oli alkuun parempi, kun rupesi tulemaan mahdollisuus käyttää kannettavaa tietokonetta. Jossain vaiheessa se käyttökokemus romahti.
Mattila ei osaa sanoa, mistä muutos lopulta on johtunut.
– Uusi VR wifi on ihan pellefantti, se on jopa huonompi kuin se edellinen. Palvelu on huonontunut koko ajan, ja sitä ei tahdo käsittää mistä se johtuu, Mattila sanoo.
Uusi VR wifi on ihan pellefantti, se on jopa huonompi kuin se edellinen.
Markku Mattila, junamatkustaja
VR:n Marika Schugkin mukaan VR:n saaman asiakaspalautteen perusteella asiasta on oltu toistakin mieltä.
– Olemme VR:llä sitoutuneet parantamaan junien tietoliikenneyhteyksiä, mutta me emme pysty asiaa yksin ratkaisemaan.
Ministeriö keskeytti investoinnin
Hallituksen alkuperäinen budjettisuunnitelma oli investoida 4,7 miljoonaa euroa rataverkkojen tukiasemien parantamiseen.
Suunniteltu määräraha oli tarkoitus kohdistaa pääradalle Helsingin ja Tampereen välillä. Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti kuitenkin viime toukokuussa hankkeen keskeyttämisestä säästösyistä.
Marika Schugkin mukaan VR ei ole välttämättä paras mahdollinen taho ottamaan kantaa siihen, oliko ratkaisu hyvä vai huono.
– Teleoperaattoreilla on tietysti parempi ymmärrys siitä, mikä olisi riittävä raha parantaa tukiasemia. Tällä rahalla olisi voinut päästä ainakin johonkin alkuun.
On selvää, että yhteyden pitäisi olla parempi kuin 50 vuotta sitten, kun amerikkalaiset kävivät kuussa ja soittivat takaisin maapallolle.
Joakim Strand, eurooppa- ja omistajaohjausministeri
Asiakokonaisuus on nyt siirretty eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin (r.) pöydälle.
Strand ei halua lähteä kommentoimaan aiempia ratkaisuja. Hän sanoo, että ensisijaisesti asiaan haetaan vaihtoehtoja muuten kuin lisärahan avulla.
– Nyt pitää tehdä yhteinen tilannekuva ja katsoa, mitä nykyisellä resurssilla saadaan aikaan.
Strand kulkee itsekin työmatkaansa säännöllisesti junalla Vaasan ja Helsingin välillä.
– Kyllähän se pohjalaisittain sanottuna **tuttaa, kun Ranskan ulkoministeri soittaa Lempäälän kohdalla, etkä kuule yhtään mitään. On selvää, että yhteyden pitäisi olla parempi kuin 50 vuotta sitten kun amerikkalaiset kävivät kuussa ja soittivat takaisin maapallolle.
Strand kertoo, miten osallistui taannoin junamatkalla Teams-yhteydellä järjestettävään työpalaveriin. Tai yritti osallistua.
– Silloin mentiin Seinäjoen ja Parkanon välissä. Sanotaan näin, että ei mennyt ihan putkeen.
Osapuolet koolla
Strandin johtama ministeriö, VR ja mobiilioperaattorit pitivät ensimmäisen yhteisen palaverin aiemmin marraskuussa.
Kokoontumiset on aloitettu ministerin aloitteesta: nyt on tarkoitus selvittää, mitä asialle olisi mahdollista jo olemassa olevilla voimavaroilla tehdä.
Strand toivoo, että osapuolet ”pukeutuvat Suomi-paitaan” ja miettivät kukin, miten kuuluvuutta junissa voidaan vahvistaa.
Myös Marika Schugk oli mukana tilaisuudessa.
– Hyvä että pääsimme pöytään puhumaan asioista. Ratkaisuja ei vielä ole, mutta ensimmäisiä askeleita on, Schugk sanoo.
