Venäjän vakoojat tekeytyvät nyt toimittajiksi ja tutkijoiksi – suomalaisia saatetaan vakoilla myös ulkomailla

Suojelupoliisin mukaan on todennäköistä, että läntiseen Eurooppaan kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat ainakin osittain Venäjän tiedustelupalveluiden tukemia.

Suojelupoliisin toimitilat Katajanokalla Helsingissä.
Supon mukaan Venäjän henkilötiedustelun edellytykset ovat huomattavasti heikentyneet. Kuva: Tanja Heino / Yle
  • Jesse Mäntysalo

Venäjän vakoilukoneisto on joutunut keksimään uusia keinoja urkkiakseen Suomea ja muita länsimaita.

Suojelupoliisin (supo) mukaan Suomessa tiedustelutehtävissä toimivien venäläisten määrä on merkittävästi laskenut esimerkiksi diplomaattien karkotusten ja viisumien epäämisen seurauksena.

Vastatoimet ovat seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Venäjän tiedontarve ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaan jopa kasvanut Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi.

Perinteisesti vakoojat ovat toimineet diplomaattipeitteen suojissa, mutta nyt Venäjä voi joutua harkitsemaan muita tapoja.

Venäjän tiedustelun työntekijät saattavat supon mukaan jatkossa esiintyä entistä enemmän esimerkiksi toimittajina tai tutkijoina.

– Nämä peitteet eivät kuitenkaan anna tiedustelu-upseerille diplomaattisen koskemattomuuden tarjoamaa suojaa, supon viestinnästä kerrotaan.

Viime vuonna Suomi karkotti tiedustelutehtävissä toimineita venäläisdiplomaatteja.

Suomalaisia vakoillaan myös ulkomailla

Uusien tiedustelutoimien käyttöönotto ei ole supon mukaan kovin nopeaa tai helppoa.

Se arvioi, että Venäjä joutuu siirtämään Suomeen kohdistuvan tiedonhankintansa painopistettä sekä kyberympäristöön että Suomen ulkopuolelle.

– Henkilötiedustelu voi kohdistua suomalaisiin erityisesti Venäjällä tai kolmansissa maissa.

Supo huomauttaa henkilötiedustelun olevan erittäin pitkäjänteistä työtä.

– Kun sitä tekee yhä harvempi, mahdollisuudet värvätä tietolähteitä Suomesta ja saada ei-julkista tietoa ovat aiempaa huonommat.

Venäjä kyberiskujen tukijana?

Supo on aiemmin kertonut, että Venäjä voi käyttää sijaistoimijoita, kuten rikollisia, tekemään rahaa vastaan tuhotöitä.

Nyt supo toteaa, että osa Länsi-Eurooppaan kohdistuvista kyberhyökkäyksistä on todennäköisesti ainakin osittain Venäjän tiedustelupalveluiden tukemaa toimintaa.

– Venäjän tiedustelupalveluilla on havaittu olevan yhteyksiä venäjämielisiin kyberhaktivistiryhmiin, joita se myös käyttää peitteinä Venäjän intressien mukaisiin vaikuttamisoperaatioihin.

Haktivismilla tarkoitetaan kyberympäristössä tapahtuvaa aatteellisesti motivoitunutta toimintaa, kuten palvelunestohyökkäyksiä.

Venäjä on supon arvion perusteella jo vuosia tarjonnut kyberrikollis- ja haktivistiryhmittymien toiminnalle suotuisat edellytykset.

Viime vuosina yhteistyö on todennäköisesti lisääntynyt.

– Hyödyntämällä sijaistoimijoita hyökkäysten toteuttamisessa Venäjän on mahdollista häivyttää oma osallisuutensa.

MOT, 26. huhtikuuta 2023. Jopa kolmasosa Venäjän suurlähetystöjen henkilökunnasta toimii tiedustelutehtävissä. MOT on selvittänyt heidän taustojaan yhdessä pohjoismaisten kollegoidensa kanssa.