Ilmajokelainen Jukka-Tapio Jormanainen on tuohtunut.
Hän asuu vuonna 1975 valmistuneessa 16 huoneiston rivitaloyhtiössä, joka on kerännyt ylimääräisellä vastikkeella 30 000 euroa kattoremonttia varten.
Kerätyn summan lisäksi taloyhtiö haki remonttiinsa 350 000 euron lainaa viideltä pankilta. Eikä saanut sitä yhdeltäkään.
Jormanainen kuvailee saamiaan vastauksia tavallista ihmisistä halveksiviksi.
– Yksi pankki sanoi rahoittavansa vain kasvukeskuksissa. Tallettajien ja maaseudun väestön raha kelpaa kyllä. Ehkä olisi sitten parasta, että he vievät konttorinsa Etelä-Suomen kasvukeskuksiin.
Ilmajoki on noin 12 000 asukkaan kunta 18 kilometrin päässä Seinäjoelta.
”Kasvukeskuksissa ehdot voivat olla edullisempia”
Ehdot taloyhtiölainojen myöntämiselle ovat kiristyneet. Yle kysyi useammasta pankista, onko kiristämisen kriteerinä maantieteellinen sijainti.
Yleisellä tasolla pankeista myönnetään, että ehdot taloyhtiölainojen myöntämiselle ovat kiristyneet.
Mistään pankista ei anneta kuitenkaan suoraa vastausta siihen, onko lainan myöntämiskriteerien takana maantieteellisiä syitä.
Aito Säästöpankin säästöpankkiiri Mikko Haverinen sanoo, että hankkeen paikkakunta voi vaikuttaa rahoituksen ehtoihin, kuten esimerkiksi omarahoitukseen, vakuusvaatimuksiin, korkomarginaaliin ja laina-aikaan.
– Suurissa kasvukeskuksissa, joissa asuntokauppa käy huonompinakin aikoina, lainan ehdot voivat olla asiakkaalle edullisempia kuin pitkien etäisyyksien päässä muuttotappiopaikkakunnalla asuvalla velallisella, Haverinen sanoo.
Nordean taloyhtiöyksikön johtaja Antti Tolonen sanoo, ettei pankki tee lainapäätöstä sillä perusteella, missä lainoitettava kohde fyysisesti sijaitsee.
Hän kuitenkin huomauttaa, että vanhojen kiinteistöjen arvo on Suomessa yleisesti laskenut.
– Kun vastaavasti remonttien hintataso on pysynyt entisellään, se kiristää pankkien päätöksentekoa siinä, mille hankkeelle myönnetään lainapäätös ja mille ei, Tolonen kertoo.
Lisäselvitysten määrä on kasvanut
Isännöintiliitto teki jäsenilleen putkiremonttibarometrin 15. kerran keväällä 2024.
Kyselystä kävi ilmi, että remonttirahoituksen saamiseksi taloyhtiöt joutuvat nyt tekemään viime vuotta enemmän lisäselvityksiä etenkin väestöään menettävillä alueilla.
Lisäksi rahoitusvaikeuksien takia kokonaan toteutumatta jäävien putkiremonttien määrä lähes tuplaantui vastaajien hallinnoimissa taloyhtiöissä.
Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva arvioi, että perusteet, joilla lainaa taloyhtiöille myönnetään, ovat muuttuneet. Lainan saaminen on muodostunut hankalammaksi taloyhtiölle.
– Markkinatilanne on sellainen, että asuntojen arvot ovat alentuneet pidemmän aikavälin kehityksenä. Kyse on alueiden eriytymisestä ja siitä, että taantuvilla alueilla asuntojen arvon kehitys on negatiivinen.
Tämä vaikuttaa taloyhtiön vakuusarvoon ja siihen, miten pankki arvioi paljonko lainaa voidaan myöntää vakuusarvoa vastaan, Koro-Kanerva lisää.
Asukkaiden ikärakenne vaikuttaa
Mia Koro-Kanerva uskoo, että viime vuosien taloudellinen tilanne on osaltaan syynä siihen, että remontteja on pistetty jäihin taloyhtiöissä.
– Monilla taloustilanne on ollut tiukilla viime vuodet ja vastikkeita on jouduttu nostamaan. Lisäksi hintojen nousu on muodostanut osakkaille tilanteen, että he eivät kauhean mielellään euroja pistä taloyhtiöön.
Isännöitsijät ovat analysoineet tilannetta remonttihaluttomuuteen.
– Jos taloyhtiössä on enemmistö iäkkäitä ihmisiä, saatetaan helposti ajatella, että kyllä tämä vielä minun elinikäni ajan kestää, Koro-Kanerva sanoo.
Uusi ylimääräinen vastike remonttia varten
Ilmajoella Jukka-Tapio Jormanaisen taloyhtiö on päättänyt jatkaa rahan keräämistä ylimääräisellä vastikkeella remontin alkupääomaa varten.
Taloyhtiön katolle on tehty kuntotarkastus vuonna 2020 ja silloin sille annettiin Jormanaisen mukaan kahdesta neljään vuotta hyvää kestoikää.
Velattoman taloyhtiön asukkailla olisi myös maksukykyä.
– Tiedän, että meillä on osakkaita, joka tulevat maksamaan lainaosuutensa heti pois. Maksukykyä on ja rahasta ei ole pulaa. Kaikki eivät pysty muuttamaan kasvukeskuksiin.
