Maanantaina ja perjantaina työpaikkojen lounasravintolat ovat nykyään harvinaisen hiljaisia.
Näinä viikonpäivinä esimerkiksi tamperelaisen Ninan keittiö -ketjun ravintoloissa on jopa 30 prosenttia vähemmän lounasasiakkaita kuin keskellä viikkoa.
– Se on iso tiputus. Paine kasautuu nyt vain kolmelle päivälle viikossa. Se haastaa henkilöstöä: miten osataan esimerkiksi arvioida ruuan määrä, kertoo toimitusjohtaja Tommi Harju.
Yritys pyörittää 12 lounasravintolaa Pirkanmaalla, Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla.
Harju sanoo, että suomalaiset oppivat ennätysajassa kotona työskentelyn. Siksi myös sää vaikuttaa aiempaa enemmän lounaiden myyntiin. Lumimyräkässä töitä on helppo jäädä tekemään kotiin.
Etätyön yleistymisen takia ravintoloissa käynnit ovat vähentyneet koronapandemiaa edeltävästä ajasta, selviää Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran tänään julkaistavasta tutkimuksesta.
Etätyötä tekeviä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen pandemiaa.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna kaikkiaan 35 prosenttia työssä käyvistä teki etätyötä, ja reilu viidennes heistä oli etänä vähintään puolet työajasta.
Maran toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan etätyö on pitkällä aikavälillä merkittävin koronapandemian seuraus ravintola-alalle.
Henkilöstöravintolat erityisen ahtaalla
Etätyön yleistyminen on osunut varsinkin työpaikkojen henkilöstöravintoloihin. Moni niistä on joutunut sulkemaan ovensa, koska lounasasiakkaiden määrä on pudonnut pysyvästi, Lappi sanoo.
Satoja henkilöstöravintoloita pyörittävän Compass Groupin Suomen kasvujohtaja Elina Yrjänheikki kertoo, että myös heillä alku- ja loppuviikosta on hiljaisempaa.
Ninan keittiön henkilöstöravintoloissa kovin myyntipiikki on keskiviikkona, jolloin pidetään paljon kokouksia, Tommi Harju sanoo.
Henkilöstöravintolaketju ISS:n liiketoimintajohtaja Jukka-Pekka Tilus kertoo, että kunkin yrityksen etätyöpolitiikka vaikuttaa suoraan siihen, paljonko ravintoloilla on asiakkaita.
Osa pirkkalalaisista syö edelleen joka päivä lounaan ravintolassa, mutta erojakin on.
Lounasedun korotus kertoo ravintoloiden paineista
Samalla kun asiakkaat jäävät lounasaikaan kotiin, ravintoloiden kustannukset ovat edelleen korkeat. Ravintoloilla kuluu entistä enemmän rahaa raaka-aineisiin, henkilöstökuluihin ja vuokriin.
Ravintoloiden paineet näkyvät myös verottajan myöntämässä lounasedussa. Verohallinto määrittelee lounasedun suuruuden ravintoloiden kustannusten perusteella.
Verohallinto nostaa lounasedun ylärajaa ensi vuonna 20 sentillä, eli 13,70 euroon. Korotus on aiempaa huomattavasti pienempi.
Viime vuonna verottaja nosti lounasedun ylärajaa peräti 80 sentillä, kun inflaatio oli nostanut raaka-aineiden hintoja.
Maran Timo Lapin mukaan raaka-aineiden kustannukset ovat nousseet kolmekymmentä prosenttia siitä, kun koronapandemia alkoi.
Lounaan hinta voi jälleen nousta
Lounasedun korotus valui alkuvuodesta suoraan lounaiden hintoihin monessa ravintolassa.
Compass Groupin Yrjänheikki kertoo, että lounashinnoissa olisi korotuspainetta edelleen.
– Kustannustason nousu jatkuu, vaikka se onkin nyt aiempaa maltillisempaa.
Tommi Harju on huomannut, että asiakkaiden kynnys hinnan kertakorotukselle on 30–40 senttiä. Siinä vaiheessa asiakkailta tulee jo palautetta.
Maran Timo Lapin mukaan suomalaisen ravintola-alan korkeat kustannukset näkyvät väistämättä hinnoissa.
– Ravintolaruokaa on vaikea myydä yleistä markkinahintaa edullisemmin, jos yritys hoitaa verot, työntekijöiden eläkkeet, sosiaaliturvan ja muut asiat.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
