Kanta-Hämeessä pelastuslaitokselle tuli alkuvuodesta lyhyen ajan kuluessa neljä samankaltaista hälytystä ikäihmisten asuntoihin. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen paloinsinööri Kari Ylönen kertoo, että tämä havahdutti pelastuslaitoksen pohtimaan, mikä osuus alentuneella toimintakyvyllä on ikääntyneiden ihmisten aiheuttamaan tulipaloriskiin.
Kävi ilmi, että riski tulipalosta kasvaa, kun ikäihminen laittaa ruokaa.
Nyt Kanta-Hämeessä on käynnistymässä selvitys alentuneen toimintakyvyn ja esimerkiksi heikentyneen muistin yhteydestä kasvaneeseen tulipaloriskiin.
Iäkäs henkilö yritti keittää vettä vedenkeittimellä, laittoi sen hellalle ja käänsi virrat päälle. Vedenkeitin suli siihen.
paloinsinööri Kari Ylönen
Pelastuslaitokset kirjasivat vuosina 2016–2022 yli 6 300 ruuanlaitossa sattunutta tulipaloa. Niistä reilut 800 eli 13 prosenttia sattui yli 74-vuotiaille. Muissa tulipaloissa ikääntyneiden osuus jäi selvästi alle prosentin.
Ikääntyneiden aiheuttamia tulipaloja tilastoitiin runsaat 1300, joten ruuanlaittoon liittyvien tulipalojen osuus oli peräti 58 prosenttia.
Ikäihminen oli sytyttänyt hyllyllä olleen koriste-esineen. Luultavasti hän luuli, että se on kynttilä
paloinsinööri Kari Ylönen
Paloriskitapauksia käytiin läpi tarkemmin ja tämän vuoden alkupuoliskolla niitä oli sattunut kolmisenkymmentä. Tapaukset on tarkoitus käydä yksityiskohtaisesti läpi.
Selvitystyötä tekevät pelastuslaitos ja sosiaali- ja terveyspuolen asiakas- ja potilasturvallisuusyksikkö. Työtä helpottaa, että hyvinvointialueen ansiosta osapuolet ovat nyt ”samaa taloa”.
– Emme pääse näkemään suoraan kotihoidon asiakkaiden tietoja, mutta sosiaalitoimi voi nyt tuoda tutkijoidemme tietoon turvallisuuden kannalta merkittävät seikat, sanoo Kari Ylönen.
Iäkäs asukas laittoi tulet takkaan, kuten hän oli tehnyt tuhansia kertoja. Pelti oli jäänyt kiinni ja huoneisto täyttyi savulla. Naapuri hälytti pelastuslaitoksen.
paloinsinööri Kari Ylönen
Ylösen mukaan selvityksen työhypoteesina on, että ihmisen toimintakyky alenee ikääntymisen myötä, ja tämä on osasyy siihen, että paikalle on jouduttu hälyttämään pelastuslaitos. Tutkimuksessa otetaan toki huomioon muutkin asiat kuin ikä.
Ylönen huomauttaa, että selvitystä vasta aloitellaan ja tuloksia ei vielä ole. Hän uskoo, että ensi keväänä valmistuva selvitys antaa uutta tietoa, ja siitä on hyötyä muuallakin Suomessa. Vastaavaa tutkimusta ei todennäköisesti ole tehty muualla.
– Pelastustoimen velvollisuus on tutkia paloja ja sote-sektori vastaa ikäihmisten turvallisuudesta. Asia koskettaa meitä molempia. Yhdistämme voimamme tutkimuksessa. Voisin kuvitella, että toimintaa kehittävät suositukset kohdistuvat kotihoitoon.
Huoli-ilmoituksesta palvelutarpeen arviointiin
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen OmaHämeen tulosaluejohtaja Annukka Kuismin kertoo, että ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn arviointia ei käynnistetä tietyn iän perusteella. Ensimmäinen palvelutarpeen arviointi tehdään yleensä erilaisten yhteydenottojen perusteella.
– Tulee huoli-ilmoitus tai haetaan omaishoidon tukea, liikkumista tukevia palveluita tai muita sosiaalipalveluita. Siinä yhteydessä yleensä aina arvioidaan palveluntarve ensimmäistä kertaa.
Kuismin kertoo, että vaikka ensivaiheessa ei olisi palvelutarpeita, voidaan ikääntyneen kanssa sopia ajankohta, jolloin asiaan voidaan palata.
– Esimerkiksi ruoanlaitossa saatetaan unohtaa jotain levylle, eikä pystytä enää tekemään turvallisesti ruokaa ja asumaan turvallisesti kotona. Kyllä jatkuvasti on henkilöitä, joiden kohdalla käynnistyy kotihoidon arviointijakso.
Suuri osa ikääntyneistä asuu kotonaan
OmaHämeen alueella selvästi alle 20 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on säännöllisten palveluiden piirissä. Suurin osa asuu edelleen omassa kodissaan.
Kuismin korostaa, että kotona asuminen tarjoaa ikääntyneille yleensä parempaa arkea kuin muutto oloihin, joissa arjen rutiinit eivät toimi tuttuun tapaan.
Hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen kaikki asukkaat ovat nyt palvelutarpeen arvioinnissa tasavertaisessa asemassa asuinkunnasta riippumatta, Kuismin toteaa.
Vanhan hellan tilalle uusi
Pelastusopiston tutkija Marjaleena Aatamila on tutkinut liesipaloja ja todennut, että vaaratilanteita voidaan vähentää tekniikan avulla. Tämä ei kokonaan poista riskiä, mutta pienentää sitä.
– Vanha valurautahella voidaan uusia induktioliedeksi, joka ei kuumenna esimerkiksi muoviesineitä. Uusi liesi on hyvä saada käyttöön jo siinä vaiheessa, kun ihminen pystyy vielä opettelemaan käyttämään sitä.
Aatamila huomauttaa, että jos ihminen alkaa olla heikommassa kunnossa, on syytä miettiä kannattaako hänen laittaa ruokaa itse. Vaihtoehto on esimerkiksi ateriapalvelu.
Paloinsinööri Kari Ylönen menee jopa tätä pidemmälle, jos kotona asumisen paloturvallisuusriski kasvaa suureksi.
– Otetaan uunista ja liedestä sulakkeet pois. Vaihtoehtoina on, että ihminen käyttää mikroaaltouunia tai hänelle toimitetaan kotiin valmiit ateriat. Mutta nämä ovat arvokysymyksiä.
