Elmi Tsokkinen brizgottau vetty kylynpäčin piäle da sanelou tervehtyssanat löylyle. Vuozi on 1965 da häi ozuttau tv-programmas, kui lapsele tiedovoittih kylys.
Ainavoluaduzen tv-programman, kudamas voit kuulta sežo karjalan kieldy dai radivopagizutteluloi, lövvät täs kirjutukses sego Yle Areenas.
Ylen mieldykiinnittäi on sežo Tsokkizen elos, kudai algau jo vuvves 1885.
Perehelostu voinan aigah da lähtendy evakkoh kahteči
Elmi Kokko rodivui 5. heinykuudu 1885 Suojärvel Raja-Karjalas. Suullistu perindyö häi opastui paiči muudu omas buabas da t’outaspäi. Buabo Palaga Happo (o.s. Vornanen) kehoitti Elmii viemäh pajoperindyö edehpäi.
Mustokirjutukses Karjalan heimo -lehtes sanotah, što toizin, migu monet sen aigahizet runonpajattajat, Elmi maltoi kirjuttua da lugie. Häi oli Suojärven enzimäzen suomenkielizen Varpakyläh perustetun školan opastujii.
Elmi meni miehele Sergei Tsokkizele vuvvennu 1906 da muutti miehoilah Tsokin hieruh. Heile rodih 11 lastu, kudamis nelli meni tuonilmazih jo pienenny. Tsokin taloi oli sežo fatierannu ajajil da Elmi pidi huoldu sežo taloin gostis.
Vuvvennu 1937 pereh muutti Suistamon voulostin Koiton hieruh. Kahtu vuottu myöhembä algoi talvivoinu da pereh piädyi evakkoh Laihiale Pohjanmuale da lopukse Helsingin Pakilah.
Konzu jatkovoinu toi menetettelöi alovehii järilleh, pereh muutti myös järilleh Koiton hieruh. Jatkovoinas kuoli perehen kaksi poigua.
Moskovan välirauhan mugah tapahtunnuot alovehluovutukset 1944 pakoitettih perehen uvvessah vaihtamah eländykohtua, täl kerdua Vähähkyröh Pohjanmuale.
Vuvvennu 1946 Elmi jäi leskekse, konzu Sergei Tsokkinen kuoli.
Uuzi elos Helsingis
Oman ukon kuoltuu Elmi Tsokkinen muutti Savonlinnah da siepäi vuvvennu 1950 Helsingih. Igiä hänel silloi oli 65 vuottu.
Karjalastu kul’tuururuaduo Helsingis kannatannuot Sanni Jokinen da Ari Talvilinna rohkattih Tsokkizen keräle ruadoh. Häi ozuttelih eriluaduzis pruazniekois da pidolois ymbäri Suomie da otti ozua ezimerkikse Kalevalazien naizien ruadoh.
Alahan olijas videos voit nähtä Tsokkistu kezriämäs värtinäl Suomen Muinastiijollizen ruadokunnan (nygöine Muzeivirrasto) organizuitus ozuttelus Kanzallismuzeis Helsingis vuvvennu 1959.
Karjalan heimo -lehtes mustettih vuvvennu 1960 Elmi Tsokkistu, konzu hänelleh rodih 75 vuottu.
– Kogo suurel Suomen niemel sego sen ulgopuolel händy on tundiettu vahnan karjalazen runon, itkuvirren, tiedovoičuksen, lemmennostandan, čomien ruuttien, perindötavoin da ruadometoudoin ahkerannu da maltajannu ozuttajannu.
Karjalastu perindötieduo televiizoras karjalan kielel
Vuvvennu 1965 Elmi Tsokkinen pidi paginua tv-programmas Tieoilta ja muistannalta, kudamas ozutettih rajakarjalastu perindötieduo.
Programmas voit kuulta paiči muudu Äijähpäiväh liittyjii syndystarinoi da nähtä tytin avul, kui lapsele tiedovoittih kylvettäjes.
Tsokkinen pagizou programmas enimyölleh varzinaskarjalan suvimurrehtu libo suvikarjalua. Programmah nygöi on luajitettu kiännöstekstat suomekse, vienankarjalakse da livvinkarjalakse yhtehizenny ruavonnu Päivännouzu-Suomen yliopistonke.
Allus voit nähtä teleilmoituksen, kudamas aijale tipičnoih tabah paistah karjalazis perindehis nenga, buitegu net oldas muinazet, hos net ollahgi eläviä kul’tuurua vie tänäpäigi. Programmu jullatah moizennu, kui se on allunperin televiizoras ozutettu.
Itkuvirzien maltai radivos
Sebrusuaren ulgomuzeis Pertinočan talois Tsokkinen ruadoi emändänny monen kezän aigua. Häi kerdoi karjalazis perindehis sežo sie tallendetus radivopagizuttelus.
Kui taloi, mugai Elmi oldih Suojärvelpäi Helsingih piädynyzii. Pertinočan taloi siirtih Suojärvelpäi Sebrusuaren ulgomuzeih ihan talvivoinua vaste.
Toizes pagizuttelus vuvvel 1966 Elmi Tsokkinen saneli omah lapsusaigah da suguh näh. Allus Tsokkinen ezittelöy omua iččiedäh da kodirandua runonjyttyzes muvvos da algau sanoil:
– Minähäi olen rodivunnuh syväinsalol, kazvanuh čuurukangahal, Väinölän ahoil elänyh, Tapiolan tanderil, valdumuantien varrel, vierijän virran reunal, kuohujan kosken korval.
Itkuvirzii Tsokkinen opastui paiči muudu omas buabaspäi. Itkuvirret ollah voiveroittamisrunoloi, kudamii iänelitkijät ozutetah ezimerkikse svuad’bois da muahpanendois. Radivoprogrammas vuvvel 1966 Elmi Tsokkinen kerdoi itkuvirzis da ozutti, kui muamo itköy tyttären miehele menendiä.
Raja-Karjalan ”sanansuattajan” ruado jatkuu
Konzu Elmi Tsokkizele rodih 90 vuottu, Kalevalazien Naizien Liitto, kudaman kunnivo-ozanottai Elmi Tsokkinen oli, luajitutti hänen kunnivokse mustomedalin. Medalin kiändöpuolel luvet tekstan: ”Piä muaman ylendetäh. Ylembäkse muijien piädy”.
Vuvvennu 2017 liitto lahjoitti medalit Karjalan Liitole, kudai joga vuottu jagau niilöi karjalazen kul’tuuran hoidajile vuvves 2018 algajen.
Elmi Tsokkinen meni tuonilmazih 12. sulakuudu 1979 Helsingis 93-vuodizennu. Karjalan heimo -lehtes jullattih pitky mustokirjutus, kudai lopeh virkehih:
– Hyvä inehmine on mennyh tuonilmazih. Raja-Karjala menetti oman parahan sanansuattajan. Kebjiet muldazet hyvän ristittyzen kalmal.
Lähtehet:
Karjalan Heimo 1960 : 7-8 ja 1979 : 5-6
Pirta 3/1976
Kirjutuksen tagaperätiedoloih näh on pagizuteltu Eila Stepanovua Karjalan Sivistyssebraspäi da Mervi Piippostu Karjalan Liitospäi.
Tieoilta ja muistannalta -programman tekstat kiändi suomekse Niko Tynnyrinen, vienankarjalakse Olga Karlova da livvinkarjalakse Niko Tynnyrinen sego Natalia Giloeva (Hiloin Natoi).
