Ampumahiihtäjä Suvi Minkkinen otti ison riskin – ”Olen ylpeä, että uskalsin lähteä toteuttamaan tämän”

Mainiona ampujana tunnetun Suvi Minkkisen hiihtovauhti on ollut aiemmin ampumahiihdon maailmancupissa heikommasta päästä. Hän halusi asiaan muutoksen.

Suvi Minkkinen harjoittelee vuoristossa.
Suvi Minkkinen harjoitteli syyskuussa Ranskassa, Bessansissa. Kuva: Suvi Minkkisen kotialbumi
  • Anu Karttunen
  • Joel Holma

– Olen treenannut kovempaa, enemmän ja kovemmissa maastoissa kuin koskaan, Suvi Minkkinen kertoi pari viikkoa ennen ampumahiihdon maailmancupin alkua.

Se oli paljon sanottu Minkkiseltä, sillä superlatiivien käyttö ei tule joensuulaiselta luonnostaan. Hän ei pidä uhoamisesta.

Ennen tätä kautta Minkkinen oli tahkonnut maailmancupia enimmäkseen keskikastissa, mutta sunnuntaina 30 vuotta täyttänyt Minkkinen tiesi haluavansa enemmän. Siksi hän oli tähän kauteen lähdettäessä valmis ottamaan ison riskin.

Kun ampumahiihtäjät viettävät yleensä korkean paikan leireillä noin kolmen viikon pätkiä, ovat ne olleet Minkkiselle liian lyhyitä jaksoja. Hänellä on yleensä vaikeuksia sopeutua korkeaan ilmanalaan, mutta mitä pidempään leiri on kestänyt, sitä paremmin hänellä on mennyt.

Niinpä Minkkinen päätti harjoitella menneenä kesänä korkealla peräti kolmen kuukauden ajan. Hän asui Ranskassa ja Italiassa 1 800 metrin korkeudessa.

Vuoristossa ja kovemmissa maastoissa harjoittelu nosti kuin luonnostaan harjoittelun tasoa, ja samalla Minkkinen pystyi nostamaan harjoitusmääräänsä sekä tekemään tehojakin.

– Kuulostaa varmasti aika riskikombolta, mutta koin, että riskinottoa vaatii, jotta oikeasti saisin tehtyä isoa tasonnostoa.

Suvi Minkkinen harjoittelee vuoristossa.
Suvi Minkkinen harjoitteli Ranskan lisäksi Italiassa. Vuoristo-olosuhteet tarjosivat hänelle mahdollisuuden nostaa harjoittelun tasoa. Kuva: Suvi Minkkisen kotialbumi

Taloudellinen riskinotto

Kolmen kuukauden leireily Keski-Euroopassa oli Minkkiselle myös taloudellinen riskinotto. Hän oli miettinyt jo aiemmin pidempää vuoristoleiripätkää, mutta ei ollut pystynyt toteuttamaan sitä.

Nyt Minkkinen ei halunnut rahan olevan este, vaikka hän jäikin viime kauden jälkeen ilman 10 000 euron urheilija-apurahaa.

Leirityksen budjetti oli kolmelle kuukaudelle noin 15 000 euroa, sillä Minkkinen halusi valmentajansa mukaan. Tuon summan hän sai kerättyä kasaan sponsoreidensa avulla.

– Olen ylpeä itsestäni, että uskalsin lähteä toteuttamaan tämän, Minkkinen myönsi.

Minkkinen halusi tehdä kokeilunsa hyvissä ajoin ennen ensi talven olympialaisia, jotka järjestetään Milanossa ja Cortina d'Ampezzossa.

– Jos nyt menee hyvin, niin on tavallaan valmis sapluuna ensi vuodelle toteutettavaksi. Mutta myös, jos tarvitsee jotain viilata, niin ei sitten olympiavuosi ole ensimmäinen vuosi, kun tällaisia asioita kokeilee.

Suvi Minkkinen harjoittelee vuoristossa.
Suvi Minkkiseltä kyseltiin usein kesän aikana, kaipaako hän kotiin. Hän oli päättänyt olla kolme kuukautta leireilemässä Keski-Euroopassa, eikä edes antanut itselleen mahdollisuutta miettiä muuta. Kuva: Suvi Minkkisen kotialbumi

Haasteena pitkät nousut

13-vuotiaana ampumahiihdon aloittanut Minkkinen on tiedetty loistavaksi ampujaksi, ja hän on ollut maailmancupissa monta vuotta peräkkäin viiden parhaan ampujan joukossa.

Arvokisoissakin hän on onnistunut, sillä pari vuotta sitten Oberhofin MM-kilpailuissa hän oli normaalimatkalla kahdeksas ammuttuaan kaikki 20 taulua alas.

Tämän saavutuksen jälkeen meni vain reilu viikko, kun Minkkinen sai merkittyä itselleen toisen merkkipaalun. Hän valmistui Itä-Suomen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan palvelujohtaminen.

Katso Urheiluruudun juttu Suvi Minkkisestä.

Hiihtovauhdissa Minkkinen oli kuitenkin viime kaudella maailmancupissa vasta 66:s. Etenkin pitkät nousut ovat olleet hänelle iso haaste. Viime talvena voimaan tullut fluorivoidekielto on myös suosinut kovempia hiihtäjiä.

– Minulta löytyy nopeusominaisuuksia, eli tavallaan vauhtia riittää, mutta jos joudun kisassa hiihtämään ylämäessä pikkuisen ylikovaa, se syö minulta vauhtiominaisuuden tasaiselle.

Nyt vuoristoharjoituksissa hän pääsi hiihtämään pitkiä nousuja, rakentamaan pohjaa ja haastamaan lihaskestävyyttään äärimmäisen pitkissä nousuissa. Se sopi Minkkiselle, joka nauttii, kun pääsee harjoittamaan heikkouksiaan.

– Kun kaksi tuntia mättää kuokkaa tai wassua ylämäkeen, niin sen huomaa lihaksistossa, miten se adaptoituu jaksamaan paremmin.

Suvi Minkkinen hiihtää.
Suvi Minkkinen pitää itseään sprinttityyppisenä hiihtäjänä. Hän on haaveillut pääsevänsä joskus hiihtämään hiihdon Suomen cupiin vapaan hiihtotavan sprinttiä. Kuva: IMAGO/CEPix/All Over Press

Aika muuttaa mielipidettä

Leirin jälkeen Minkkinen teki Suomessa kestävyystesteissä ennätyksiään. Myös kilparadoilla tuli onnistumisia, sillä Otepään rulla-ampumahiihdon MM-kisoissa elokuussa hän saavutti kaksi hopeamitalia, supersprintistä ja yhteislähdöstä.

Minkkinen lähtikin kahdeksanteen maailmancup-kauteensa varsin realistisin tavoittein. Hän toivoi tasonnostoa ja pääsyä kukitukseen eli kuuden parhaan joukkoon. Tähän hän oli päässyt viime keväänä Otto Inveniuksen kanssa, kun parivaljakko sijoittui kolmanneksi Oslon parisekaviestissä.

– Isossa kuvassa haluaisin päästä kokonaismaailmancupissa top20:een. Se tarkoittaa jonkin verran sijoituksia top15:een ja top10:een. Olen tyyppinä sellainen, että en halua hirveää hypeä, vaan jotain faktaa tavoitteiden taustalle. Olen tällainen maltillinen, jalat maassa -tyyppi, Minkkinen pohti ennen kauden alkua.

Minkkinen myönsi odotusten olevan korkealla, mutta ei tiennyt, olisiko hänellä tarvittavia pohjia voittoihin tai palkintosijoihin.

Hän totesi muuttavansa mielipidettään, jos hän heti ensimmäisessä kilpailussa täräyttää kymmenen parhaan joukkoon. Silloin myös palkintosijat olisivat mahdollisia.

Kontiolahden maailmancupin avauksessa Minkkinen teki juuri sen: sijoittui ensin lyhennetyssä normaalikisassa kymmenen parhaan joukkoon ja heti perään pikakilpailussa kolmanneksi. Tämä oli paras suomalaisen ampumahiihtäjän tulos henkilökohtaisessa kisassa sitten tammikuun 2020, jolloin Kaisa Mäkäräinen voitti Oberhofin yhteislähtökisan.

Yle Urheilun asiantuntija Kaisa Mäkäräinen herkistyi Suvi Minkkisen menestyksestä.

Voi kutsua hyväksi hiihtäjäksi

Hyvät tulokset näkyvät myös Minkkisen rahapussissa, sillä Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) maksaa 3. sijasta palkintorahaa 10 000 euroa ja 10. sijastakin 3 500 euroa. Sunnuntain yhteislähdön 11. sijasta Minkkinen kuittasi 3 000 euroa.

Tulokset saivat Minkkisen hämilleen, sillä hän oli ajatellut moisiin suorituksiin vasta ensi kaudella.

– Tällaista kauden aloitusta en odottanut. Top10 ei ollut yllätys. Pikakisassa podium on kuitenkin kova, sillä puhutaan, että se on hyvien hiihtäjien kisa. Nyt voin varmaan kutsua itseäni hyväksi hiihtäjäksi, Minkkinen murjaisi.

– Odotukset olivat korkealla, mutta en tiedä, milloin ajattelin, että ensimmäinen palkintokorokesija tulisi.

Minkkinen myönsi jo ennen kauden alkua, että hänen tekisi mieli sanoa olevansa elämänsä kunnossa. Hän muistutti kuitenkin, että ampumahiihto koostuu monesta eri osa-alueesta ja se, miten pystyy käsittelemään henkisen puolen, vaikuttaa paljon.

Viime keväänä saatu parisekaviestin mitali on ollut ennen tätä kautta Minkkiselle hyvä muistutus siitä, mihin hän pystyy, kun kaikki natsaa kohdalleen. Hän on toivonut, ettei mitali jäisi hänen viimeisekseen, ja ainakin tähän toiveeseen on jo vastattu.

Suvi Minkkinen hienosti kolmas Kontiolahdella 7.1.2024.
Suvi Minkkinen sai Kontiolahden pikakilpailun kolmannesta sijasta tukun euroja, 65 maailmancupin pistettä ja uransa toisen maailmancupin mitalin. Kuva: EPA-EFE / AOP