Ensi vuoden budjetin käsittelyssä on menossa loppukiri. Tänään maanantaina hallitus ja oppositio ovat kiistelleet etenkin työllisyydestä ja valtionvelasta
Ensi vuoden budjetin käsittelyssä on menossa loppukiri. Tänään maanantaina hallitus ja oppositio ovat kiistelleet etenkin työllisyydestä ja valtionvelasta
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) totesi, että suurin huoli koskee valtion velkaantumista. Lohi esitteli valtiovarainvaliokunnan mietinnön vuoden 2025 talousarviosta.
– Vuoden 2025 lopussa valtionvelka on 181 miljardia euroa, se on 63 prosenttia bruttokansantuotteesta, Lohi totesi.
Ensi vuoden budjetti on alijäämäinen ja uutta velkaa otetaan ensi vuonna 12,5 miljardia. Loppusumma on 89,2 miljardia. Suurin osa rahoista kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hyvinvointialueiden osuus budjetista on lähes 30 prosenttia.
Pääoppositiopuolue SDP:n Joona Räsänen totesi, että julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta sitä ei pidä ottaa pienituloisten selkänahasta.
– Budjetin lähetekeskustelussa valtionvarainministeri Purra löysi uuden syyllisen: henkisesti veltostuneet suomalaiset. Arvoisa ministeri Purra, olisiko kuitenkin niin, että teidän oman itsekritiikkinne on veltostunut?
– Suomen työllisyysaste on tippunut eniten koko EU:ssa. Työllisten määrä on lisääntynyt tällä hallituskaudella 57 000 henkilöllä. Tämä tarkoittaa, että housuissanne on uusi miljardin euron aukko, Räsänen jatkoi.
Purra vetosi uusiin laskelmiin
Valtionvaraministeri Riikka Purra (ps.) uskoo, että taloudellinen taantuma alkaa olla takana. Hän vetosi useaan otteesen uusiin laskelmiin.
– Mitä tulee hallituksen työllisyystoimiin: uusimpien valtiovarainministeriön arvioihin ne vahvistavat julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
Purran mukaan on todennäköistä, että työllisyys heikkenisi nykyistä enemmän ilman hallituksen päättämiä toimia.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan piti oppositiopuolue SDP:n toimintaa epäjohdonmukaisena.
– Olette puolitoista vuotta haukkuneet hallitusohjelman, jokaisen säästön ja uudistuksen, nyt te kuittaatte ne. Teille käy ansiosidonnaisen porrastaminen, suojaosan ja lapsikorotuksen poistaminen, Orpo sanoi.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli vaati Suomen talouskasvun tuplaamista ja yritysten pärjäämisen tukemista.
– Keskusta parantaisi kotitalousvähennystä, eikä heikentäisi sitä, kuten hallitus esittää. Keskusta ei kiristäisi arvonlisäverotusta, kuten hallitus taas aikoo tehdä. Keskusta toteuttaisi investointihyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille, Kalli luetteli.
Vasemmistoliitto ja vihreät penäävät reiluutta
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen ehdotti Suomeen reiluja taloustalkoita.
– Säästöt ja veronkorotukset pitää kohdentaa toisin kuin hallitus. Myös hyvätuloiset ja saastuttajat pitää ottaa mukaan talkoisiin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela peruisi kaikki hallituksen leikkaukset. Silloin kansalaisille jäisi enemmän ostovoimaa.
− Lisäämällä kotimaista kulutuskysyntää voitaisiin buustata myös talouskasvua. Se edellyttäisi palkkojen ostovoiman korjaamista. Sen sijaan hallitus tuo eduskunnalle palkkadumppauslakeja, jotka heikentävät ihmisten ostovoimaa, Koskela sanoi.
Lisää rahaa poliisille ja puolustukseen
Valtionvelka kasvaa, koska talouskasvu on heikkoa eikä verotuloja tule riittävästi, puolustushankintoihin käytetään entistä enemmän rahaa, väki ikääntyy ja lainanhoitomenot nousevat.
Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta hallituskaudella yhdeksällä miljardilla eurolla. Säästöjä tehdään 2,5 miljardilla eurolla.
Ensi vuonna hallitus leikkaa kotitalousvähennystä, nostaa lääkkeiden sekä liikuntapalvelujen arvonlisäveroa ja terveydenhuollon asiakaspalvelumaksuja.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään. Isoja leikkauksia on tulossa myös sosiaaliturvaan.
Lisää rahaa on tulossa puolustukseen ja poliisille. Budjetista äänestetään ennen joulua.
