Suomessa pohditaan jälleen ydinvoiman lisärakentamista. Keskustelu alkoi maanantaina, kun Fortumin uutisoitiin lobbaavan uuden ydinvoimalan rakentamista ja ehdottaneen valtion tukia.
Päivää myöhemmin kokoomuksen ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen kertoi, että Suomeen tarvitaan uusi, iso ydinvoimala.
Pelkkä tuulivoiman lisääntyminen ja nykyinen ydinvoimakapasiteetti ei Mykkäsen mukaan riitä rajusti kasvavan kulutuksen kattamiseen.
– Jos mennään näillä kasvuluvuilla, kysymys ei ole, onko se tuulivoima vai ydinvoima. Tarvitsemme molemmat, Mykkänen sanoi tiedotustilaisuudessa aamulla.
Rakentaa seuraavan ydinvoimalan sitten Fortum tai jokin muu energiayhtiö, ydinvoiman rakentamisen mahdollistava asemakaava on olemassa kolmessa paikassa, kertoo Lappeenrannan LUT-yliopiston ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen.
Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ydinsähköä tuotetaan jo nyt. Molemmissa on ydinvoiman rakennusoikeutta jäljellä.
Lisäksi kaavat olisivat valmiina Pyhäjoen kunnassa, joka on havitellut Suomen kuudetta ydinvoimalaa. Pyhäjoen Hanhikiven saarella pitkälle edennyt voimalaprojekti tyssäsi Venäjän hyökkäyssotaan, koska laitetoimittajaksi oli valittu venäläisen Rosatomin tytäryhtiö.
Myös Simon kunnassa on ollut ydinvoimakaava. Kunnanjohtaja Vivi Marttila kertoo, että Simon ydinvoimakaava on purettu.
– Ydinvoimakaava ei ole meillä voimassa, Marttila toteaa.
Nykyisen kaavan tilalle Simo suunnittelee vetytehtaan mahdollistavaa kaavaa. Suomalainen yhtiö eTehdas selvittää mahdollisuuksia rakentaa uusiutuvan sähkön jatkokäyttölaitos Simoon.
Voimala voisi parhaimmillaan valmistua noin viidessä vuodessa
Uuden teknologian tuomista energiamarkkinoille voidaan tukea rahallisesti kahdella tapaa: rakentamisvaiheen investointituilla ja tuotannon käynnistyttyä tuotantotuilla.
LUT-yliopiston ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen kertoo kannattavansa uusien teknologioiden investointitukia, mutta ei tuotantotukia.
– Itse uskon markkinoihin, hän perustelee.
Hyvärisen mukaan uudet sähköntuotannon tavat ovat historiassa kuitenkin tarvinneet alkuvaiheen investointitukea lähes poikkeuksetta.
Paitsi että ydinvoima ei varsinaisesti ole uusi tapa tuottaa energiaa.
– Ydinvoima-ala joutuu opettelemaan uudestaan sen, miten laitoksia rakennetaan. Laitoksia ei ole pitkään aikaan juuri tehty, ja sitten kun niitä on tehty, on tehty yksittäisiä kappaleita. Osaaminen ei ole kumuloitunut.
Iso syy Olkiluodon kolmosyksikön pitkän viivästymisen taustalla on, että kyseessä on täysin uudentyyppinen ydinreaktori. Hyvärisen mukaan ydinvoimaloita on kuitenkin rakennettu aikoinaan menestyksekkäästi viidessä kuudessa vuodessa.
Esimerkiksi Olkiluoto 1 ja 2 valmistuivat aikoinaan muutamassa vuodessa.
– Se perustui siihen, että ydinvoimaloiden tekijät olivat jo harjoitelleet vastaavien laitosten rakentamista Ruotsissa viisi kertaa, Hyvärinen sanoo.
Juttua korjattu 14.1. kello 21.11: Jutussa luki aiemmin, että ydinvoimala voitaisiin rakentaa heti neljälle paikkakunnalle. Simon kunnassa ei kuitenkaan ole voimassa ydinvoiman rakentamisen mahdollistavaa kaavaa, joten tosiasiassa mahdollisia paikkakuntia on kolme. Korjattu samalla myös otsikkoa ja jutun kuvitusta, jossa Simon kunta oli alun perin mukana.
