Postiluukusta on juuri kolahtanut kirje Kelasta.
Lievästi kehitysvammainen Samu Poutanen, 31, avaa sen ja alkaa täyttää lomaketta tuloista ja menoista asumistuen tarkistusta varten.
Vuokran hän on jo lisännyt lomakkeeseen: se on 674,80 euroa.
Lomake on tarkoitus täyttää loppuun yhdessä kerran viikossa käyvän asumisohjaajan kanssa. Raha- ja asumisasioissa auttaa myös lähellä asuva äiti.
Poutanen asuu Vantaan kaupungin omistaman kerrostalon pienimmässä, 45 neliön kokoisessa lievästi kehitysvammaisille korvamerkityssä asunnossa.
Ovikello soi. Paria kerrosta ylempänä asuva tyttöystävä pelmahtaa sisään.
Tuttu ja turvallinen yhteisö voisi särkyä, jos rahat eivät riittäisikään jatkossa asumiseen tässä talossa.
– Se olisi aika tylsää, kun olen kuitenkin kiintynyt tähän paikkaan, hän sanoo.
Poutasen asumistuki laskee todennäköisesti jonkin verran tarkistuksen jälkeen asumistukien leikkausten vuoksi.
Eläkkeen lisäksi Poutanen tienaa muutaman satasen kuussa työssään hampurilaisravintolassa, jossa hän käy ”tekemässä siivousjuttuja”, kuten hän itse sanoo.
– Katson, että pöydät ovat siistit, vessat puhtaina ja kaikki sillä tavalla tip top.
Poutanen on onnekseen pystynyt tekemään osa-aikatyötään samassa työpaikassa koko aikuisikänsä.
– Työ pitää minut pystyssä, hän sanoo.
Kehitysvammaliitto: Leikkaukset pitäisi perua
Samu Poutanen on onnekkaassa tilanteessa, sillä hän on eläkkeensaajan asumistuen piirissä. Asumistuen leikkaukset ovat pienempiä kuin yleisen asumistuen leikkaukset.
Osa tuetussa asumisessa olevista kehitysvammaisista tai neurokirjolla olevista ihmisistä saa kuitenkin yleistä asumistukea.
Kehitysvammaliitto vaatiikin asumistukien leikkausten perumista heikoimmassa asemassa olevilta, koska he eivät useinkaan pysty maksamaan asumistaan työtä tekemällä.
– Kehitysvammaisilla tilanne on usein vaikeampi esimerkiksi työllistymisen suhteen kuin muilla, sanoo liiton asiantuntija Susanna Rieppo.
Asumistuen leikkaus on yksi keinoista, joilla hallitus pyrkii tasapainottamaan Suomen velkaantunutta taloutta ja kannustamaan ihmisiä töihin.
Kehitysvammaiselle muuttaminen raskasta
Kehitysvammaiselle sopivan asunnon löytäminen ja sopeutuminen uuteen ympäristöön on tavallista vaikeampaa.
Lähellä asuu usein läheisiä, ystäviä ja tuttuja, joiden merkitys on tärkeä arjessa selviytymisessä.
– Tukiasunnoissa asuville ihmisille on tärkeää muodostaa pysyvä suhde ympäristöön ja palveluihin, joita he käyttävät, Rieppo sanoo.
Moni vammainen pohtii rahojen riittämistä asumiseen, terveyskuluihin, lääkkeisiin ja ruokaan.
– Osa on jo joutunut muuttamaan pois tukiasunnoista, myös toiselle paikkakunnalle, edullisemman asunnon perässä.
Osa vammaisista pelästynyt Kelan kirjeitä
Asumistukien kiristykset ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat monelle kehitysvammaiselle hankalia ymmärtää.
Kehitysvammaliiton tiedossa on ihmisiä, jotka ovat ehtineet irtisanoa asuntonsa ennen kuin heidän tilannettaan on ehditty selvittää.
– Osa asukkaista on ymmärtänyt Kelan kirjeen asumistuen muutoksista niin, että asunnosta on pakko muuttaa ja etsiä asunto, joka sopii Kelan antamiin vuokrarajoihin, Rieppo sanoo.
Tosiasiassa Kela ei vaadi ketään muuttamaan, vaan samaan asuntoon voi jäädä, vaikka asumistukea maksetaan entistä vähemmän.
Jos rahat eivät riitä vuokraan, vammainen henkilö voi hakea myös toimeentulotukea kuten muutkin asumistuen saajat.
Tosin myös toimeentulotuen saaminen asumiskuluihin on aiempaa vaikeampaa, sillä Kela on ottanut käyttöön uudet rajat myös toimeentulotuella asumismenojen maksamiseen.
Jos asumismenot ylittävät nämäkin rajat, Kela voi kehottaa asiakasta etsimään edullisemman asunnon kolmen kuukauden kuluessa.
Tämän jälkeenkin voi kotiinsa jäädä, mutta tietyn rajan ylittävää osaa vuokrasta ei toimeentulotuella saa enää paikattua eli se on maksettava itse.
Toimeentulotukea saava voi kuitenkin anoa tukea normaalia suurempiin asumiskustannuksiin vaikkapa sen perusteella, että apuvälineiden käytön vuoksi henkilö tarvitsee tavanomaista isomman asunnon.
Kelasta ei osata kertoa, kuinka usein erityistarpeita on huomioitu tukipäätöksissä tähän mennessä.
Raha ei välttämättä riitä
Uudet kiristykset ja rajat näkyvät voimakkaasti myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asumisneuvontapisteellä Tikkurilassa.
– Meillä on paljon asiakkaita, joilla on joko vuokravelkaa tai häätö tulossa, tai he tulevat Kelan saatekirje mukanaan ja kertovat tarvitsevansa halvemman asunnon, sanoo asumisneuvoja Christa Salmenkari.
Lisäksi Salmenkarin mukaan pienituloisten on aiempaa vaikeampi saada vuokravakuuksiin Kelan maksusitoumusta, jos vuokra ylittää kohtuullisiksi asumiskustannuksiksi katsottavan rajan.
Eli vaikka asukas olisi itse valmis maksamaan rajan yli menevän osan vuokrasta, hän ei voi ottaa asuntoa vastaan, jos ei pysty maksamaan vuokravakuutta.
– Neuvomme asiakkaita ensisijaisesti pitämään huolta siitä, ettei vuokrarästejä kerry eli tavalla tai toisella maksamaan vuokran, koska häätö voi tulla nopeasti.
Sen jälkeen rahaa ei aina riitä ruokaan.
– Me olemme ohjanneet paljon asukkaita myös ruoanjakopisteisiin.
Samu Poutanen elää hetkessä
Samu Poutanen esittelee karaokemikkejään Vantaan kodissaan.
Sen lisäksi että hän harrastaa näyttelemistä, hän on intohimoinen laulaja.
Hän on hakenut edullisempaa asuntoa, vaikka haluaisi jäädä asumaan omaan kotiinsa.
Poutanen ei kuitenkaan ole kovin huolissaan tulevaisuudestaan: oikeastaan pidemmän aikavälin suunnitelmia ei hänellä ole.
– Kaikkea on tällä hetkellä riittävästi.
