Keskiaikainen kirkko isoon remonttiin Turussa – miljoonabudjetista melkein puolet menee suunnitteluun ja suojaukseen

Hikiset kädet eivät saa koskea seiniin, saati kajota arvoesineisiin keskiaikaisen kirkon korjaustöissä. Miljoonien eurojen kirkko­remontteja on vireillä eri puolilla maata.

Turun Maarian kirkossa saarnastuoli ja krusifiksi kääritään tiukkaan pakettiin, jotta lattiaremontin pöly ei turmele niitä. Kuva ja video: Minna Rosvall / Yle
  • Minna Rosvall

Vanhan kirkon remontointi on vaativa urakka, jonka kustannuksista merkittävä osa kuluu muuhun kuin varsinaiseen remontointiin.

Näin on esimerkiksi Turun Maarian keskiaikaisessa kivikirkossa, jonka korjaustyöt alkavat kesällä.

Remontti maksaa noin kaksi miljoonaa, ja kustannuksista noin 40 prosenttia käytetään erilaisiin suunnittelu- ja suojaustöihin.

Arvokkaan kirkon lattia revitään auki ja uudistetaan pohjia myöten, sillä kostunut lattia aiheutti sisäilmaongelmia. Samalla kirkkoa korjataan aiempaa esteettömämmäksi, ja se saa sisävessan.

Kirkkohallituksen lupaa töiden aloittamiseen ei ole vielä saatu.

Maarian kirkko on rakennettu 1440-luvulla. Se ja 1700-luvun pappila kuuluvat Museoviraston mukaan Suomen arkkitehtuurin keskeisiin muistomerkkeihin. Kirkko on tunnettu erityisesti keskiaikaisista kalkkimaalauksistaan, joita tullaan katsomaan eri puolilta maata.

Hikiset kädet kuriin kirkkoremontissa

Lähes 30-sivuinen korjausohje listaa, miten tarkasti korvaamattoman arvokkaita esineitä ja taideteoksia on käsiteltävä Maarian kirkon korjaustöissä.

Seiniin saa koskea vain puhtailla käsineillä, ei paljaalla kädellä, koska hikinen käsi kiinnittää lian huokoiseen kalkkimaalipintaan. Töitä seuraa konservaattori, eivätkä rakennustyöntekijät saa koskea esineisiin ilman lupaa.

Olosuhteita, kuten lämpötilaa, seurataan vuorokauden ympäri.

– Lattian päällä kuljetetaan purkutelttaa, joka alipaineistetaan, ja mahdolliset pölyt puhalletaan ulos suodatettuina, kertoo kiinteistöjohtaja Kalle Luoma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä.

Kirkon tiloissa on kolme hautaa, mutta niihin ei kosketa. Ne ovat alttarilla, jonne asti lattian uusiminen ei ulotu.

Kirkkoherra Laura Maria Latikka ja kiinteistöjohtaja Kalle luoma katsovat seinälampetteja Turun Maarian kirkossa.
Kirkkoherra Laura Maria Latikka ja kiinteistöjohtaja Kalle Luoma katsovat suojaan lähteviä seinälampetteja Maarian kirkossa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Kirkkohallitus tukee remontteja

Kirkkohallitus myöntää seurakunnille vuosittain avustuksia kirkkojen korjaamiseen. Vuodesta 2016 lähtien pääpaino on ollut suojeltujen kirkollisten rakennusten korjaushankkeiden rahoittamisessa.

Valtion rahoituksesta jaettavaa avustusta on myönnetty seurakunnille vuosittain 5–7 miljoonaa.

Suuret seurakuntayhtymät hoitavat yleensä kirkkojensa korjaukset itsenäisesti. Kirkkohallituksen avustus on tarkoitettu pienille seurakunnille, kertoo maankäyttöpäällikkö Harri Palo kirkkohallituksesta.

– Avustusta jaetaan tänä vuonna noin kahdeksan miljoonaa euroa eli hieman enemmän kuin viime vuonna, vaikka seurakuntien valtionrahoitusta on leikattu lähes 20 miljoonaa, hän sanoo.

Myöntämisperusteissa otetaan huomioon, miten monta kulttuurihistoriallista kirkkoa seurakunnan hoidettavana on. Myös iso seurakuntayhtymä voi saada avustusta, jos sillä on kyseisiä kirkkoja huomattavan suuri määrä.

Turun Maarian kirkon käytävältä näkymä alttarille.
Arvokkaat kalkkimaalaukset suojataan huolellisesti Maarian kirkossa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Maariasta oppia Turun tuomiokirkon remonttiin

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä jatkaa isoja kirkkoremontteja myöhemmin. Turun tuomiokirkon suurremontti tulee maksamaan yli 25 miljoonaa euroa. Se alkaa keväällä 2026.

Tavoitteena on, että kirkko on käytössä viimeistään adventtina 2028, kun uusi kirkkovuosi aloittaa Turun kaupungin 800-vuotisjuhlallisuudet.

– Samoja asioita tulee vastaan molemmissa remonteissa, Maarian kirkossa vähän pienemmässä mittakaavassa kuin Tuomiokirkossa. Tämä on hyvää harjoitusta. On tarkoitus, että Maarian kirkko on käytössä, kun Tuomiokirkon korjaaminen alkaa, kertoo kiinteistöjohtaja Kalle Luoma.

Kastemalja Turun keskiaikaisessa Maarian kirkossa.
Alttarilla sijaitseva kastemalja pysyy paikoillaan koko remontin ajan. Kuva: Minna Rosvall / Yle