Useissa suomalaisissa kansallispuistoissa käyntimäärälaskurit ovat olleet epäluotettavia viime vuonna.
Metsähallituksen keskiviikkona julkaisemien käyntimäärätilastojen mukaan 11 kansallispuiston tai retkeilyalueen osalta ei saatu uusia käyntimäärätietoja. Tämän vuoksi Metsähallitus joutui arvioimaan käyntimäärät vuoden 2023 lukujen perusteella.
Metsähallituksen yhteyspäällikkö Harri Karjalainen kertoo, että puistoissa on useita kävijämäärälaskureita, mutta osa niistä on ollut epäluotettavia.
– Ötökät ovat menneet linssien eteen tai joissain on voinut olla ilkivaltaa, esimerkiksi laitettu purkka linssin eteen. Osa laskureista on etäluettavia, ja tietoliikenneyhteyksissä on voinut olla katkoja. Näin tietyn laskurin osalta saattaa tulla virheitä, Karjalainen sanoo.
Kansallispuistoista, joista ei ole saatu tuoreita kävijätietoja, peräti kolme sijaitsee Varsinais-Suomessa. Kuusiston piispanlinnan raunioilta, Teijon kansallispuistosta ja Saaristomeren kansallispuistosta ei saatu tuoreita käyntimäärätietoja.
Käyntimääriä ei saatu viime vuonna myöskään Helvetinjärven kansallispuistosta, Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta, Perämeren kansallispuistosta, Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistosta, Päijänteen kansallispuistosta, Iso-Syötteen retkeilyalueelta, Kylmäluoman retkeilyalueelta ja Svartholman merilinnoitukselta.
Karjalaisen mukaan käyntimäärälaskurit toimivat kansallispuistoissa pääosin hyvin. Laskurit luetaan muutaman kerran vuodessa.
– Kun huomataan, että linssin edessä on jotain tai yhteydet katkeilleet, on voinut kulua pitkä aika niin, ettei luotettavaa tulosta ole saatavilla. Siksi käyntimäärä on päätetty muodostaa aikaisemman vuoden avulla, Karjalainen kertoo.
Suomen kolme suosituinta kansallispuistoa oli viime vuonna käyntimäärien perusteella Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Urho Kekkosen kansallispuisto ja Nuuksion kansallispuisto. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa oli lähes 600 000 käyntiä.
