Viime heinäkuun 13. päivänä Tomi Niemelä, 15, kastettiin.
Niemelä on kasvanut perheessä, jossa kumpikaan vanhemmista tai kukaan sisaruksista ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Mutta kasiluokan alussa usko alkoi kasvaa, hän kuvaa.
Kun kaverit ilmoittautuivat rippileirille, Niemelä teki samoin. Kasteelle hän meni pari päivää ennen konfirmaatiota.
– En huomaa mitään suurta muutosta, mutta koen olevani vähän empaattisempi ja tiedän valinneeni oikein.
Erityisen tärkeää on rukoileminen. Siitä on tullut kirkkoon liittymisen jälkeen päivittäinen tapa.
Näin Tomi Niemelä kertoo rukoilemisesta:
Tomin isä Timo Niemelä erosi itse parikymppisenä kirkosta. Syy oli taloudellinen, eikä hän ole valintaansa katunut.
– En vaan kokenut että saan siitä niin paljon, mitä veroa maksoin.
Tomin äiti on thaimaalainen ja buddhalainen. Pojan halukkuus tuli vähän yllätyksenä vanhemmille.
– Sanoin, että saa tehdä ihan mitä haluaa, paljoa hän ei tästä puhunut, Timo Niemelä sanoo.
Kasvava joukko kirkkoon kuulumattomien perheiden lapsia haluaa rippileireille ja sitä kautta liittyy kirkkoon. Tämä selviää kirkon vuosittain keräämistä jäsentilastoista.
Nuorten kirkkokiinnostus näkyy erityisesti Helsingissä ja Tampereella. Helsingissä kirkkoon liittyi viime vuonna 319 ripari-ikäistä nuorta, Tampereella 120. Uusimmat kirkon jäsentilastot kertovat lisäksi jäsenmäärän laskun loiventumisesta molemmissa kaupungeissa.
Toisaalta jäsentilastot kertovat myös, että Suomessa vuonna 2024 syntyneistä lapsista alle puolet kastettiin. Kirkon jäsenmäärä on laskenut pitkään.
Tamperelaisen Messukylän seurakunnan leireille ja isostoimintaan on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana tulijoita koko ajan enemmän.
Joka viikko satoja nuoria osallistuu leiritoimintaan ja erilaisiin tapahtumiin.
– Esimerkiksi Messukylän kaikkien leirien yhteiselle jatkisleirille voitiin ottaa 300 nuorta, ja se täyttyi 14 minuutissa, kertoo Tampereen seurakuntayhtymän yhteisen kasvatuksen johtaja Heli Pruuki.
Usko leviää somessa
Viime aikoina on puhuttu paljon poikien ja nuorten miesten uskonnollisuuden kasvusta. Nyt sama ilmiö on näkyvissä myös tytöissä ja nuorissa naisissa, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.
Yle kertoi vuosi sitten, kuinka niin rippileirit kuin uskonnollisesti tunnustuksettomiat protuleirit vetävät yhä enemmän nuoria.
Nuorten asenteissa näkyy nyt kasvava kiinnostus kirkon sanomaan ja itse uskontoon. Asiasta kerätään tietoa kyselyillä rippileirien jälkeen.
– Jo useampien vuosien ajan asenteita ja arvomaailmaa koskevissa muissakin kirkon tutkimuksissa on käynyt ilmi alle 30-vuotiaiden lisääntynyt kiinnostus uskontoa kohtaan. Tämä ilmenee asenteissa kirkkoa kohtaan, mutta myös kiinnittymisessä kirkon uskomuksiin.
Taustalla saattaa Hanna Salomäen mukaan olla lisääntynyt uskonnollinen monimuotoisuus.
Muiden kulttuurien edustajat ovat tuoneet voimakkaammin esiin omaa uskonnollisuuttaan. Tämä muuttaa myös suomalaista tapaa tuoda uskontoa esiin.
– Monien uskontojen läsnäolo nostaa myös esiin kysymyksen siitä, mihin itse uskoo. Tämäkin nostaa pintaan tarvetta pohtia omia näkemyksiään ja katsomuksiaan.
Myös some vaikuttaa. Siitä on muodostunut tärkeä elämänkatsomusten ja uskonnollisten näkemysten pohtimisen kanava, Salomäki jatkaa.
– Äskettäin uutisoitiin, että Ruotsissa Jeesus on nuorille merkittävä influensseri. Kun monet sosiaalisen median vaikuttajat tuovat esiin omaa uskoaan, se myös normalisoi tapaa puhua uskonnosta ja toimii mallina sille, että uskosta voidaan keskustella ja tavallisena ja arkisena asiana.
Saman ilmiön nostaa esiin myös Tomi Niemelä.
– Somen vaikutus on suuri, varsinkin Tiktokin. Siellä tulee vastaan Raamatun säkeitä ja sitä, että ihmiset rukoilee.
Hiljaisuuden kulttuuri muuttumassa
Suomalaiselle kulttuurille on ollut tavanomaista se, että uskoa pidetään yksityisasiana.
Usko on ollut jopa niin yksityistä, että edes perheenjäsenet eivät välttämättä tiedä toistensa ajatuksista uskonnon suhteen.
– Tuoreiden tutkimusten mukaan tämänkaltainen kulttuuri on nyt muuttumassa ja suomalaisnuoret keskustelevat uskonnoista aiempia sukupolvia vapaammin, Hanna Salomäki sanoo.
Vaikka vanhemmat eivät käyneet kirkossa, Tomi Niemelä kävi siellä lapsena mumminsa kanssa.
– Se tuntui kodilta. Tuli turvallinen tunne.
Mummi oli lapsenlapsensa kirkkoon liittymisestä tosi iloinen, Tomi Niemelä kuvaa.
– Vähän kyyneleitä tuli siltä. Olisi varmaan multakin tullut, mutta en sitä viitsinyt kauheasti näyttää. Mutta se oli molemmille vaan tosi hyvä tunne.
Juttuun on haastateltu myös Tampereen seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Sami Kallioista ja Messukylän kirkkoherraa Juha Itkosta.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.
