Metsästäjät saivat ammuttua koirasuden Lappeenrannassa – yksi pääsi jatkamaan matkaansa

Riistakeskuksen myöntämä lupa oikeutti koirasusiksi epäillyn parivaljakon tappamiseen. Poikkeuslupa on tarpeen metsästäjän oikeusturvan vuoksi, sanoo riistapäällikkö.

Susia tai koirasusia on havaittu tänä talvena myös Lappeenrannan naapurikunnassa Luumäellä. Video on syksyltä 2024 Hyyrylän kylältä Luumäeltä. Video: Teemu Nurkka
  • Elisa Paljakka

Lappeenrannan Joutsenossa on tapettu koirasusi. Sen sai tappaa Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkausluvalla. Susi on kaadettu jo joulukuussa, mutta Suomen riistakeskus kertoi asiasta tänään perjantaina.

Alueella oli havaittu susipariskunta, joista ainakin toisen riistakeskus oletti tutkittujen ulostenäytteiden perusteella olevan koirasusi.

Koirasusi on suden ja koiran risteymä. Sen kaatamiseksi tarvitaan suden tappamiseen tarkoitettu poikkeuslupa, vaikka kyse on kahdesta eri lajista.

Kartta, johon on merkitty Joutseno.
Lappeenrannan Joutsenossa liikkui viime syksynä susipari, jonka riistakeskus oletti olevan koirasusia. Kuva: Petri Kivimäki / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap

Lupa myönnetään käytännössä metsästäjän oikeusturvan vuoksi, kertoo riistakeskuksen Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Ohto Salo.

– Periaatteessa koirasuden metsästys ei lupaa tarvitsisi, mutta käytännössä sitä tarvitsee, koska lajeja ei pysty tunnistamaan ulkonäön perusteella elävästä yksilöstä.

Jos metsästäjän ampuma eläin paljastuisi kaadon jälkeen sudeksi, voitaisiin ampujaa syyttää törkeästä metsästysrikoksesta.

Oletuksen on oltava vahva

Poikkeusluvan peruste Joutsenon koirasusiparin kohdalla oli susikannan lajipuhtauden säilyttäminen. Koirasusi on haitallinen vieraslaji, jonka lisääntyminen uhkaa luonnonvaraisen susikannan puhtautta.

Epäily alueella liikkuvista koirasusista varmistetaan tutkimalla maastosta löytyviä susien ulosteita. Niiden pinnasta tutkittu DNA kertoo, onko kyse sudesta vai koirasudesta.

Kaikkiaan tämän talven DNA-analyyseissä Suomesta on löytynyt yhteensä viisi koirasutta.

Lappeenrannan Joutsenon liikkuneista susista oli ennen luvan myöntämistä kerätty maastosta ulostenäytteitä ja tehty havaintoja myös pihapiireistä.

– Kesällä oli tapaus, jossa tapetusta lampaasta löydettiin koirasuden DNA:ta, mutta se ei ollut luvan myöntöperuste, sanoo Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Ohto Salo.

Suden jäljet lumihangessa.
Yksi piirre, josta tunnistaa suden jäljen hangessa on jäljen kärjessä oleva terävien kynsien painauma. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Susiulosteita keräävät vapaaehtoiset. Videolla Miehikkälästä alueen keräysvastaava Jan Ylhäinen kertoo, mitä kerätylle ulosteelle tapahtuu.

Metsästäjät kaatoivat koirasuden noin viikko poikkeusluvan myöntämisen jälkeen. Lupa ehti vanhentua ennen kuin susiparin toinen yksilö ehdittiin saada kiinni.

Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistys on tehnyt kyseisestä yksilöstä yhä havaintoja säännöllisesti. Se on liikkunut rajan ylitse Venäjälle ja takaisin Suomeen.

Kiistellyt luvat

Riistakeskus myönsi viime vuonna Kaakkois-Suomeen Joutsenon tapauksen lisäksi yhden luvan. Se oli tarkoitettu Haminan alueella liikkuneen koirasusiparin tappamiseksi.

Riistakeskus teki viime vuonna päätöksen myöntää luvan kokonaisen lauman tappamiseksi, kun sen oletettiin sisältävän koirasusia.

Erityisluvasta on valitettu useaan otteeseen, ja asia on käsitelty myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus päätti keväällä 2024, että Suomen riistakeskuksen antama erityislupa koirasusien tappamiseen oli perusteltu.