Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uusi presidenttikausi on alkanut tavallistakin tymäkämmillä puheilla.
Hämmennystä ja jopa järkytystä ovat herättäneet erityisesti Trumpin ehdotukset, joiden mukaan Yhdysvallat ottaisi hallintaansa Tanskalle kuuluvan Grönlannin sekä Panaman kanavan ja Gazan.
Kuinka toteuttamiskelpoisia Trumpin viimeaikaiset ehdotukset ovat? Kysyimme tätä Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorilta Mikko Saikulta ja Ulkopoliittisen instituutin johtavalta tutkijalta Charly Salonius-Pasternakilta.
Listasimme viisi Trumpin viimeaikaista eniten keskustelua herättänyttä kommenttia.
Saikku lupautui arvioimaan Trumpin kommentteja sekä sanallisesti että numeroina, asteikolla 1–5. Ykkönen tarkoittaa sitä, että asia ei ole missään nimessä toteuttamiskelpoinen. Toinen ääripää eli viitonen merkitsee sitä, että asia on täysin mahdollista toteuttaa.
Salonius-Pasternak kommentoi Trumpin sanomisia vain sanallisesti.
Tuontitullit uhkana
Trump uhkasi asettaa 25 prosentin tullin Meksikosta ja Kanadasta tuleville tuotteille. Hän kuitenkin lykkäsi niiden toimeenpanoa kuukaudella, kun molemmat maat lupasivat vahvistaa valvontaa Yhdysvaltain vastaisella rajalla.
Trump perusteli tulleja sillä, että näistä maista virtaa fentanyylihuumetta ja siirtolaisia laittomasti Yhdysvaltoihin.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Professori Mikko Saikun mukaan Trump esittää tyypilliseen tapaansa äärimmäisen kovia ja ydinkannattajiaan puhuttelevia lupauksia ja vaatimuksia, jotka eivät varmaankaan sellaisenaan toteudu. Myöhemmin saavutettava kompromissi voidaan esitellä suurena voittona kotiyleisölle.
Charly Salonius-Pasternakin mukaan tulliuhkaukset ovat Trumpin pyrkimys osoittaa, että hän pitää vaalilupauksiaan. Trump uskoo, että menestyvän presidentin on heti saavutettava isoja voittoja. Tulliasia paketoitiin voitoksi.
”Gazasta Lähi-idän Riviera”
Trump ilmoitti, että Yhdysvallat aikoo ottaa Gazan kaistan hallintaansa. Hänen näkemyksensä mukaan Gazasta voisi tulla ”Lähi-idän Riviera” ja siellä asuisi ihmisiä ympäri maailmaa.
Gazassa asuu noin 2,1 miljoonaa ihmistä. Trumpin mukaan heidän pitäisi muuttaa Egyptiin, Jordaniaan ja muualle alueen maihin.
Trump kertoi ajatuksistaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa varhain keskiviikkoaamuna Suomen aikaa.
Myöhemmin Trump täsmensi esittämäänsä suunnitelmaa. Hän totesi, että Israel voisi luovuttaa Gazan kaistan Yhdysvalloille sodan päätyttyä, ja kun palestiinalaiset olisi siirretty alueelta muualle. Trumpin mukaan Yhdysvaltain sotilaita ei näin tultaisi tarvitsemaan alueella.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Trumpin Gaza-ehdotus saa kummaltakin asiantuntijalta täystyrmäyksen.
Saikun mielestä se on Trumpin tähänastisista lupauksista kaikkein mielikuvituksellisin. Salonius-Pasternak puolestaan toteaa, että Gazan haltuunotto kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
Vastustajista eroon
Yhdysvaltain valtionhallinto on ennennäkemättömässä myllerryksessä, kun Trump pyrkii korvaamaan suuren osan virkamiehistä omilla kannattajillaan.
Myrskynsilmään on joutunut muun muassa keskustiedustelupalvelu CIA, joka on jo tarjonnut eropakettia kaikille työntekijöilleen.
Näkyvin hahmo mylläyksessä on ollut maailman rikkain henkilö Elon Musk, jonka Trump nimitti johtamaan ”Hallinnon tehokkuuden virastoa” (Doge).
Doge otti hallintaansa valtiovarainministeriön maksujärjestelmän, jonka kautta kulkevat esimerkiksi sosiaaliturvan ja terveydenhuollon Medicare-ohjelman maksut sekä liittovaltion työntekijöiden palkat.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Mikko Saikku huomauttaa, että Yhdysvaltain presidentillä on laajat valtaoikeudet toimeenpanopuolella ja että suuri osa huippuvirkamiehistä vaihtuu aina uuden presidentin myötä. Hänen mukaansa Trump yrittää kuitenkin nyt vaihtaa tai irtisanoa harvinaisen suurta määrää virkamiehistöstä, jonka työsuhteita suojelevat monet lait.
Charly Salonius-Pasternak ei ole yllättynyt Trumpin pyrkimyksistä saada hallintoon omanmielisiä henkilöitä. Lisää tällaista lienee luvassa.
Grönlanti jopa sotilasvoimalla
Trump on iskenyt silmänsä Grönlantiin, Kanadaan ja Panaman kanavaan.
Trump on ilmoittanut, että haluaa liittää Tanskalle kuuluvan maailman suurimman saaren osaksi Yhdysvaltoja. Hän kertoo olevansa tarvittaessa valmis käyttämään sotilaallisia keinoja tavoitteensa saavuttamiseksi.
Tanska vastaus on ollut napakka: Grönlanti ei ole kaupan.
Trumpin kiinnostuksen Grönlantiin on arveltu liittyvän saaren mittaviin luonnonvaroihin. Saari on pitkälti jään peitossa, mutta jääkerroksen alla sijaitsee muun muassa arvokkaita maametalleja.
Trump on ehdottanut, että Kanadasta voisi tulla Yhdysvaltain 51. osavaltio. Hän väittää, että ilman Yhdysvaltain massiivista tukea Kanada lakkaisi olemasta elinkelpoinen maa.
Panaman kanava on maailmankaupan kannalta keskeinen kuljetusreitti. Trump on vaatinut kanavan siirtämistä Yhdysvaltojen omistukseen Kiinan vaikutusvallan heikentämiseksi.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Mikko Saikku katsoo, että Trump pyrkinee kovilla vaatimuksillaan lähinnä lisäämään Yhdysvaltain taloudellista ja sotilaallista vaikutusvaltaa. Tämä voi hänen mukaansa jopa onnistua taloudellisten houkuttimien avulla erityisesti Panamassa ja Grönlannissa.
Kanadan liittäminen Yhdysvaltoihin oli Saikun mukaan pari sataa vuotta sitten täysin mahdollinen skenaario. Nykytilanteessa se on lähinnä huono vitsi.
Yhdysvallat ei Charly Salonius-Pasternakin mukaan ole hyökkäämässä Kanadaan tai valloittamassa sitä. Hän sanoo, että Panaman suhteen Trumpilla sen sijaan on selvä pyrkimys tiiviimpään kontrolliin. Yhdysvallat haluaa välttää kustannuksia ja rajoittaa Kiinan mahdollista vaikutusvaltaa.
Salonius-Pasternak muistuttaa, että republikaanipoliitikoilla on ollut jo vuosikymmeniä keskusteluja siitä, että Grönlannista pitäisi saada isompi ote. Tämä liittyy mineraaleihin mutta myös muun muassa siihen, että alueelta halutaan blokata pois muut, esimerkiksi Kiina.
Ukrainan luonnonvarat houkuttavat
Trumpin mukaan Ukrainalla on harvinaisia maametalleja, joita Yhdysvallat tarvitsee. Trump sanoi haluavansa, että Ukraina toimittaa niitä Yhdysvalloille ja samalla varmistaa Yhdysvaltain aseavun.
Trump myös sanoi, että Ukraina on halukas toimittamaan Yhdysvaltojen tarvitsemia metalleja. Ukraina ei ole kommentoinut asiaa.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Mikko Saikku arvioi, että Trumpin vaatimus Ukrainan luonnonvaroista on helpoimmin toteutettavissa. Ukrainan sitominen entistä tiukemmin läntiseen talousjärjestelmään on hänen mukaansa myös sikäläisten vallanpitäjien intressissä.
Luonnonvarojen luovutus on Salonius-Pasternakin mukaan neuvottelukysymys. Ukrainalaiset voivat itse päättää, haluavatko he antaa jonkinlaisen kaivosoikeuden vastineeksi Yhdysvaltain tuesta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
