Hallitus haluaa, että julkinen sektori avaa oman sote-palveluiden tuotantonsa madonluvut yksityiskohtaisesti.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston KKV:n mukaan tietojen julkaisu voi kuitenkin johtaa julkisten varojen tehottomaan käyttöön ja vaatimus julkaisusta olisi ristiriidassa lain kanssa.
Jos vastaavien tietojen julkistamista vaadittaisiin yksityiseltä sektorilta, se tarkoittaisi yrityssalaisuuksien paljastamista, KKV toteaa.
Viranomaisen mukaan yksittäisten hyvinvointialueiden tarkat yksikkökustannukset ovat myös julkisuuslain nojalla salassapidettäviä tietoja.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon yhden lääkäriajan tuottaminen maksaa.
KKV:n mukaan se, että hyvinvointialueet ovat julkisia toimijoita, jotka ostavat hyödykkeitä markkinoilta, ei muuta asetelmaa ja vähennä haittoja, joita ostajalle aiheutuu tarkkojen tietojen antamisesta myyjille.
Tällaisten tietojen päätyminen kilpailijoille, tavarantoimittajille tai asiakkaille, heikentäisi olennaisesti niiden neuvottelu- ja kilpailuasemaa.
– Kaikkien käyttöön julkaistuna tiedot tulisivat todennäköisesti asettamaan hyvinvointialueet markkinoilta palveluita ostaessaan epäedullisempaan asemaan, KKV:n hankepäällikkö Antti Norkela toteaa.
Käytännössä kyse on siis siitä, että tietojen julkistaminen voisi heikentää julkisen sektorin mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin.
Tietojen jakamisessa hyvinvointialueiden kesken KKV ei näe ongelmaa.
Yksityiset yritykset voisivat käyttää tietoja hyväksi
Jos kilpailua on vähän ja julkisen palvelun tarkat numerot selvillä, yksityinen palveluntuottaja voisi esimerkiksi kieltäytyä tarjoamasta palvelua julkista sektoria halvemmalla.
Yksityisen terveydenhuollon markkinat ovat voimakkaasti keskittyneet.
Kun palveluntuottajia on vähän, ostajat ovat heistä vähintään jokseenkin riippuvaisia.
– Mitä tarkempi tieto myyjillä on ostajan taloudellisesta tilanteesta, sitä helpompaa niiden on käyttää kaupankäyntitilanteessa näitä tietoja hyväksi ja korottaa markkinoiden hintatasoa, Norkela sanoo.
Julkisten palvelujen hintalapun läpivalaisua on penännyt etenkin yksityinen terveysala.
KKV:n mukaan yritykset eivät kuitenkaan tarvitse tietoa alueiden yksikkökustannuksista tarjotakseen tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.
Alan yritysten edunvalvoja Hyvinvointiala Hali on jo pitkään julkaissut omia laskelmiaan, joissa se vertaa yksityisten ja julkisten palvelujen kustannusten eroja.
KKV:n mukaan julkisten viranomaisten tehtävä ei ole myöskään helpottaa yksityisen sektorin laskelmien tekoa.
Kunta- ja alueministeri vastaa kritiikkiin
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan KKV:n lausuntoon tutustutaan hyvin tarkkaan. Hän kuitenkin painottaa yksikkökustannusten tarkastelun olevan tärkeä palanen hyvinvointialueiden toiminnan kehittämisessä ja tietoon nojaavassa johtamisessa.
– Hyvinvointialueiden välisen tuotannon vertailun lisäksi olennaista on päästä vertaamaan eri tuotannon tapoja ja tuottajia, Ikonen viestittää Ylelle.
KKV:n mukaan hyvinvointialueiden oman toiminnan kehittäminen ja parhaiden toimintatapojen omaksuminen muilta alueilta ei vaadi aluekohtaisten tietojen julkaisemista siten, että markkinoilla toimivat yritykset pääsevät niihin käsiksi.
Aluekohtaisten kulujen julkaisun lisäksi KKV näkee riskejä myös valtakunnallisten keskiarvojen julkaisussa eri palveluittain. Viranomaisen mukaan ostopalveluun vertautuvan oman tuotannon yksikkökuluja ei pitäisi julkaista markkinoille edes koko maan kattavana keskiarvoina.
KKV katsoo, että tällaistenkin lukujen julkaisu haittaisi merkittävästi kilpailutuksia.
Ikosen mielestä kustannuksia koskevan tiedon tulee olla niin avointa kuin laki sallii.
Hallitusohjelman mukaan sote-palvelujen yksikkökustannukset on julkaistava asteittain vuodesta 2025 alkaen.
Valtiovarainministeriön tieto- ja analytiikkayksikön päällikkö Laura Pitkäsen mukaan ensimmäisten tarkkojen kulutietojen pitäisi olla selvillä maaliskuussa, milloin ne voidaan jakaa myös alueille.
Ensimmäiset tiedot koskevat esimerkiksi perusterveydenhuollon avokäyntien, kotihoidon ja laitospalvelujen kustannuksia. Lisää on kuitenkin luvassa.
Seuraavien tarkkojen lukujen pitäisi olla kasassa elokuussa, ja jotain jää ensi vuodellekin.
– Sitten meillä jää vielä sosiaalihuollon avopalvelut, joista tietopohja ei ole vielä sillä tasolla, että niitä pystyttäisiin laskemaan. Se jää muutaman vuoden päähän, Pitkänen toteaa.
Kustannusten laskentaa tehdään jo nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, mutta tähän mennessä tietoja on julkaistu vain kansallisina keskiarvoina. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuisivat, muutos aiempaan tulisi olemaan siis paljon yksityiskohtaisempi ja ajantasaisempi.
Ei pieniä summia
Kyse ei ole pikkurahoista. Lähes viidennes sote-palveluihin kuluvista rahoista palaa hyvinvointialueiden ostoihin yksityisiltä palveluntarjoajilta.
Tiukan talouskurin ja säästöpaineiden kanssa kamppaileville hyvinvointialueille tämä on huono uutinen.
Mikäli ostettujen palveluiden hinnat kasvavat, rahat ovat pois jostain muusta – viime kädessä ihmisten hoidosta.
