Imatralla Vuoksen rannalla sijaitseva Imatrankosken kirkko täyttyi sunnuntaina seurakuntalaisista urkuparvea myöten jättämään kirkolle jäähyväiset.
Seurakunta järjesti kirkossa desakralisaation eli kirkko poistettiin kirkollisesta käytöstä.
Jäähyväisjumalanpalveluksen piti Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen.
Tunnelma kirkossa oli rauhallinen ja haikea. Useita käsiä nousi vuoronperään ylös piispan kysyessä puheensa aikana, kuinka monelle Imatrankosken kirkko on ollut kotikirkko tai rippikirkko. Kyyneleet kimmelsivät joidenkin osallistujien silmissä.
Tilaisuus nostatti tunteita myös piispalle.
– Tämä on minulle hyvin rakas paikka. Minut on aikoinaan vihitty tänne aluepapiksi. Tämä on ensimmäinen kirkko, jossa olen toimittanut ehtoollisen, jossa olen kastanut lapsen ja jossa olen siunannut haudan lepoon, Parkkinen kertoo.
Jumalanpalveluksia kirkossa ei ole järjestetty enää vuosiin. Imatran seurakunta päätti vuonna 2021 ottaa kirkon pois käytöstä sisäilmaongelmien takia. Seurakunta perusteli käytöstä poistamista myös muun muassa taloudellisilla syillä.
Seurakunnalla on Imatrankosken ohella kaksi kirkkoa. Toinen niistä on maailmankuulu Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko.
Tänä päivänä ei ole tavatonta, että seurakunnat luopuvat joistakin tiloistaan, kuten leirikeskuksista. Parkkisen mukaan kirkkoja pyritään kuitenkin säilyttämään.
– Niistä yritetään sitten tehdä monimuotoisempia tai monikäyttöisempiä.
Joskus kuitenkin tulee vastaan tilanne, että seurakunta ei voi kirkkoa enää ylläpitää. Esimerkiksi rakennuksen vaatima remontti voi maksaa miljoonia euroja. Sellaisia rahoja ei seurakunnilla välttämättä ole.
Vuonna 1954 valmistuneella, arkkitehti Aleksis Lindqvistin suunnittelemalla Imatrankosken kirkolla on ollut tärkeä rooli Jääsken kirkon perinteiden jatkajana. Siellä on ollut muun muassa Jääsken kirkon entinen alttaritaulu sekä ehtoollisvälineet.
Jääski oli valtava pitäjä, josta Suomi menetti suurimman osa jatkosodassa Neuvostoliitolle.
Neuvostoliittolaiset polttivat Jääsken kirkon vetäytymisvaiheessa vuonna 1941, mutta kirkon arvotavaroita onnistuttiin pelastamaan Suomen puolelle.
Tänään Jääsken kirkon esineet jatkoivat evakkomatkaansa. Kulkue vei ne pois Imatrankosken kirkosta desakralisaation päätteeksi.
– Niiden evakkomatka jatkuu nimenomaan elämän merkeissä seurakuntalaisten keskuudessa, Parkkinen kuvailee.
Parkkinen viittaa siihen, että puhdistamisen jälkeen esineet siirtyvät Tainionkosken kirkkoon Imatralle. Ehtoollisvälineitä seurakunta kertoo käyttävänsä vastaisuudessa tietyissä jumalanpalveluksissa.
Esineet omistaa Kirkkohallitus.
Alttaritaulu jäi vielä sunnuntaina Imatrankosken kirkkoon, mutta aikanaan sekin saa uuden paikan Tainionkosken kirkon alttaritauluna.
Jääsken kirkon perinteiden vaaliminen siis jatkuu Imatralla, vaikka Imatrankosken kirkko mahdollisesti puretaan. Seurakunta selvittää purkamista.
