Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance hätkähdytti eurooppalaista yleisöä Münchenin turvallisuuskonferenssissa.
Vance moitti perjantaisessa puheessaan kärkevästi Euroopan maita ja syytti niitä sananvapauden rajoittamisesta ja äänestäjien pelkäämisestä.
Puhe herätti Euroopassa tuoreeltaan kritiikkiä.
Suomessa toiseksi suurin hallituspuolue perussuomalaiset löysi Vancen sanoista myönteisiä asioita.
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta kummeksuu perussuomalaisten tapaa kommentoida asiaa.
– He eivät lainkaan kytke Vancen puhetta nyt meneillään olevaan kriisitilanteeseen: Yhdysvallat liittolaisineen ovat hajallaan Ukrainan sodan ratkaisemisesta. Perussuomalaiset reagoi Vancen puheisiin niin kuin olisi kyse mistä tahansa politiikan keskustelukysymyksestä, vaikka kyse on aivan keskeisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiasta.
Aunesluoma korostaa, että kaikki Yhdysvaltain viestit ovat osa samaa kokonaisuutta.
– Ei sieltä voi ottaa jotain palikkaa ja ajatella sitä irrallaan muista. Viestit muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden: Yhdysvallat haastaa Eurooppaa voimakkaasti. Ideologia kytkeytyy yhdysvaltalaisilla geostrategiseen ja kauppapoliittiseen. On omituista, jos Suomessa aletaan olla samaa mieltä jostain Trumpin hallinnon ajatuksesta ja eri mieltä toisesta.
”Sellaista tilannetta ei saisi syntyä”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kuvaili viestipalvelu X:ssä Vancen puhetta ”hienoksi”.
– Vapaus, sananvapaus, demokratia; sisälläpäin olevat uhat, kyvyttömyys torjua laitonta maahanmuuttoa. Perustavanlaatuiset arvot ovat sanoja, joita Euroopassa helposti toistellaan, mutta joiden toteuttamisen kanssa on aivan liian usein aivan liian hankalaa.
Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kiitteli Vancen esiintymistä.
Mäkelä arvosteli myös ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) kommentteja. Valtonen kuvaili, että ”Yhdysvalloilla on vähän pakka sekaisin”, mitä tulee selkeään linjaan Ukrainan rauhan rakentamiseen.
Mäkelä sanoi Helsingin Sanomille toivovansa, että ”ulkoministeri miettii vastaisuudessa tarkemmin puheitaan”.
Yle ei maanantaina tavoittanut pääministeri Petteri Orpoa kommentoimaan hallituksen erilinjaisuutta.
Aunesluoma arvioi, että perussuomalaisten kommentteja tuskin on maailmalla noteerattu vaan huomio on keskittynyt presidentti Alexander Stubbin esiintymiseen.
– Mutta ei se Suomen ulkopolitiikan johdonmukaisuudelle tee lainkaan hyvää, että hallituksen sisältä tulee erilaisia viestejä. Sellaista tilannetta ei oikeastaan saisi syntyä.
Hallituspuolueilla on keskustelun paikka, Aunesluoma arvioi.
– Perussuomalaiset kokevat tämän nyt jonkinlaiseksi sisäpoliittiseksi väännöksi. Se on huolestuttavaa, koska kyse on vakavista ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyksistä. Jos Suomen hallitus tällä tavoin nokittelee keskenään, se on juuri sitä polarisaatiota, jota Suomeen vihamielisesti suhtautuvat tahot kuten Venäjä ja Eurooppaa voimakkaasti haastava Yhdysvallat pyrkivät lisäämään.
Arvokysymykset laajenevat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan
Aunesluoma näkee Vancen kannustavan puheillaan eurooppalaisia kansallismielisiä oikeistopuolueita haastamaan muita poliittisia voimia.
– Trumpin hallinnon keskeinen tavoite on nimenomaan voimistaa Euroopassa samantyyppistä ajattelua kuin Yhdysvalloissa Trumpin presidenttiyden myötä. He toivovat varmasti juuri tämäntyyppisiä reaktioita kuin perussuomalaisilta on tullut, Aunesluoma sanoo.
Yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta katsoo, että perussuomalaisten kommentit ovat osa jatkumoa.
Myös perussuomalaiset ovat sanoneet, että Ukrainaa ja Eurooppaa ei saa ohittaa Ukrainan tulevaisuudesta neuvoteltaessa.
– Hallitus on yksimielinen niistä asioista, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan ja jotka liittyvät esimerkiksi talouteen ja Ukrainan tukemiseen aseellisesti, Karimäki toteaa.
Sen sijaan arvokysymyksissä erot näkyvät.
– Heti, kun keskustelu siirtyy arvoulottuvuuden kysymyksiin, erimielisyys on näkyvissä. Sananvapaus kytkeytyy voimakkaasti läntisen liberaalidemokraattisen arvopohjan kysymyksiin.
Arvokysymyksissä perussuomalaiset ei ole aikaisemminkaan halunnut antaa periksi.
Aiemmin ne ovat Karimäen mukaan koskeneet enemmän sisäpolitiikkaa. Ukrainan jälleenrakennuksen tasa-arvoliittoumaan liittyvä kiista osoitti, että kysymykset alkavat laajentua kansainväliseen politiikkaan.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja on, että sitä koskevissa kysymyksissä esiinnytään yhdellä äänellä.
Karimäki arvioi, että Suomessa joudutaan vastaisuudessa pohtimaan, voidaanko arvokysymyksiä erottaa turvallisuuspolitiikasta.
– Perinteisesti on ajateltu, että ei. On ajateltu, että Suomi sitoutuu läntiseen arvoyhteisöön, mistä puhuttiin paljon Nato-jäsenyyden yhteydessä. Nyt selvästi haastetaan sitä, mitä läntinen arvoyhteisö on.
