Suolijoentie Tervolassa on huonossa kunnossa. Se sijaitsee muutaman kilometrin päässä Nelostieltä Kemijoen toisella puolella. Tien varrelta pääsee Runkauksen luonnonpuistoon, monille hakkuille ja alueella on myös puolustushallinnon varikko.
Suolijoentie on yksi pienistä, mutta merkittävistä seutu- ja yhdysteistä, joita on Suomessa yhteensä noin 30 000 kilometriä. Niiden kunto on kriittisen tärkeää metsäalalle.
Puuta kuljetetaan rekoilla metsän laidasta pikkuteitä pitkin isommille teille ja edelleen tehtaisiin ja sahoille. Kaikkinensa seutu- ja yhdysteitä on Suomessa noin 66 000 kilometriä.
Pienet tiet voisi saada kuntoon halvalla tai kustannustehokkaasti ilman merkittävää lisärahoitusta, sanoo Metsäteollisuus ry.
Tärkein toimi olisi ennakointi eli teiden korjaus ennen pahoja vaurioita.
– Jos menee hammaslääkärille, kun hammasta särkee, hoito maksaa luultavasti paljon. Jos hoitaa hampaita säännöllisesti, hoidot eivät maksa niin paljon, vertaa logistiikkapäällikkö Alina Koskela Metsäteollisuus ry:stä.
Säästöä jopa melkein 60 prosenttia
Ennakoivassa mallissa kustannussäästö on ollut Väyläviraston selvityksen mukaan Lapissa keskimäärin 45 prosenttia, tiestä riippuen 27–59 prosenttia.
Järjestö havahtui ongelmaan ja alkoi selvittää uusia, edullisia ratkaisuja pikkuteiden ylläpitoon viime vuonna. He olivat saaneet teiden kunnosta huolestuneita yhteydenottoja.
– Ymmärsimme, ettei merkittävää lisärahaa ole luvassa teiden korjaamiseen, joten aloimme miettiä uudenlaisia tapoja, sanoo Koskela.
Lapissa vilkasliikenteisiä teitä on vähemmän kuin muualla Suomessa, ja vähäliikenteisten teiden merkitys korostuu.
Nykyisin valtio rahoittaa ensisijaisesti vilkasliikenteisten korjauksia. Rahaa pitäisi järjestön mukaan jakaa myös sen mukaan, kuinka paljon tiellä kulkee raskasta kalustoa.
Koskelan mukaan pienten teiden korjauksesta hyötyisi metsäalan lisäksi myös moni muu elinkeino: maatalous, kaivosteollisuus ja matkailu.
– Esimerkiksi maito pitää hakea vähäliikenteisten teiden varrella sijaitsevalta maatilalta kaksi kertaa päivässä, Koskela arvioi.
Lisäksi huoltovarmuus, puolustus sekä mökkiläiset ja ylipäänsä muut tienkäyttäjät hyötyisivät.
Ongelmana on, että valtakunnallisesti kattavaa, ajantasaista tietoa pienten teiden kunnosta ja käytöstä ei ole.
Yhteistyötä muiden hyötyvien alojen kanssa
Ehdotus uudesta toimintamallista valmistui viime vuoden lopulla selvitysmies Antti Vehviläisen johdolla.
Metsäteollisuus ry on kiertänyt esittelemässä ehdotuksia ympäri Suomea, viimeisenä Rovaniemellä maanantaina.
Vastaanotto on Alina Koskelan mukaan ollut utelias ja kiinnostunut, mutta Metsäteollisuus ei ole ainakaan vielä keskustellut asiasta esimerkiksi matkailu-, kaivosalojen tai huoltovarmuuden toimijoiden kanssa.
Tiivistä yhteistyötä järjestö on tehnyt sen sijaan Väyläviraston, maakuntien ja aluetoimijoiden sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n kanssa.
Ympäristövaikutuksia ei Koskelan mukaan suuremmin tulisi, koska kyse on jo olemassa olevien teiden kunnostamisesta, ei uusien rakentamisesta.
– Toki kunnossa oleva ja turvallinen tie saattaa lisätä liikennettä kyseisellä tiellä, Koskela sanoo.
Metsäteollisuuden selvitys käsittelee vain valtion omistamia vähäliikenteisiä teitä, eli seutu- ja yhdysteitä. Kuitenkin myös yksityiset pienet tiet ovat Koskelan mukaan tärkeitä.
– On valtavan tärkeää, että myös yksityisessä omistuksessa olevat tiet olisivat kunnossa ja tarvittaessa käytössä. Nehän voidaan laittaa kiinni, ja voi omistaja laittaa tielle painorajan, Koskela sanoo.
12.3.2025 klo 10:16 korjattu, että Suolijoentien alueelta pääsee varikolle, ei Suolijoentien varrelta suoraan, kuten aiemmin oli virheellisesti.
