Sodankylässä sijaitsevan Sakatin monimetalliesiintymä on kaivosta alueelle suunnittelevan Anglo Americanin mukaan suurempi kuin on aiemmin arvioitu.
Yhtiön mukaan geologisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että esiintymän mineraalivarannot voisivat olla yhteensä noin 157 miljoonaa tonnia. Vielä kaksi vuotta sitten varannoksi oli arvioitu 44 miljoonaa tonnia.
Sakatin kaivoshankkeen johtaja Pertti Lamberg kertoo, että tieto suuremmista varannoista tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa kaivostoimintaa tulevaisuudessa.
Vuodesta 2015 lähtien esiintymää on kairattu timanttiporalla 242 kilometrin verran. Lisäksi alueella on tehty hydrogeologisia selvityksiä, pumppauskokeita ja kallioperäselvityksiä.
Lambergin mukaan varantojen määrän suuri kasvu arvioidusta johtuu yksinkertaisesti siitä, että aluetta on tutkittu enemmän ja kairattu tiheästi.
Nykyisiin suunnitelmiin, luvitukseen tai aikatauluun päivittyneet tiedot eivät Lambergin mukaan vaikuta.
– Viimeisimmät tutkimukset ovat lisänneet merkittävästi tietoa malmiosta ja vahvistaneet hankkeen suunnitteluperusteita. Meillä on nyt riittävä varmuus varantojen riittävyydestä noin kahdenkymmenen vuoden kaivostoimintaan, mille ajalle olemme myös hakeneet kaivoslupaa.
Sotateollisuuskin hamuaa raaka-aineita
Mineraalivarannot sijaitsevat osittain Viiankiaavan soidensuojelualueella, joka on Natura-aluetta. Yhtiö on tehnyt Natura-selvityksiä vuodesta 2009 saakka. Nyt yhtiö on lähettänyt viranomaiskäsittelyyn selvityksen toteutettavasta kaivosprojektista.
Yhtiö aikoo tiedottaa asian etenemisestä myöhemmin tällä viikolla.
Sakatin kaivoksesta saatavat metallit, kuten kupari, nikkeli ja koboltti kiinnostavat ns. vihreän siirtymän teollisuutta, mutta myös sotateollisuutta.
– Valitettavasti myös sotateollisuus näitä tarvitsee, ja se on tuntunut myös olevan nyt sitten kiinnostuksen aiheena kansainvälisissä suhteissakin, Lamberg.
Esimerkiksi Yhdysvallat Trumpin johdolla havittelee Ukrainan mineraalivaroja.
Maailmanpolitiikan myötä Lamberg arvioi markkinoiden jakaantuvan, jos sotateollisuus ei halua ostaa mineraaleja Kiinasta tai Venäjältä. Tämä voi Lambergin mukaan lisätä Euroopassa tuotettujen metallien kysyntää.
EU-komissio päättää tässä kuussa hankkeista, jotka ovat strategisesti tärkeitä. Suomesta tälle hakukierrokselle on osallistunut 16 hakijaa, joista Sakatti on yksi.
EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevassa asetuksessa on asetettu tiettyjä tavoitteita eurooppalaiselle tuotannolle. 10 prosenttia vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä puolustus- ja avaruusalan teknologian tarvitsemista mineraaleista pitäisi tuottaa Euroopassa.
– Platinametalliryhmien ja kuparin suhteen me pystymme Sakatin tuotannolla vaikuttamaan siihen, että kymmenen prosentin tavoite pystytään toteuttamaan eurooppalaisittain tai jopa ylittämäänkin se.
Kairaukset lopetettu
Tällä hetkellä Sakatin 157 miljoonan tonnin varannoista noin 41 miljoonaa tonnia on niin sanottuja osoitettuja mineraalivarantoja, joiden pohjalta kaivosta suunnitellaan siten, että mineraalien louhiminen on kannattavaa liiketoimintaa.
Lopun 116 miljoonan tonnin hyödyntäminen kannattavasti edellyttää Lambergin mukaan lisää tutkimuksia.
Yhtiön malminetsintälupa on kuitenkin loppunut, eikä uusia kairauksia saa tehdä.
– Tätä osaa tutkitaan maan alla, kunhan kaivostoiminta alkaa, Lamberg kertoo.
Sakatin esiintymässä on eniten kuparia. Uusien selvitysten mukaan kuparisisältö on arviolta lähes 1,2 miljoonaa tonnia, mikä on noin 39 prosenttia enemmän kuin yhtiö on aiemmin arvioinut.
– Kokonaisuudessaan kuparisisältö vastaa aika tarkasti sitä kuparimäärää, joka Outokummun kaivoksesta tuotettiin sen koko elinikänä, Pertti Lamberg toteaa.
Kuparikaivos toimi noin 70 vuotta Outokummussa ja Keretissä.
Kuparin lisäksi Sakatin esiintymässä on nikkeliä, kobolttia, platinaa ja muita platinaryhmän metalleja.
Kultaa ja hopeaa kaivos tuottaisi sivutuotteina.
Edit 5.3 klo: 15:16 lisätty otsikkoon sana kaivosyhtiö.
