Jyväskylän vesiliikuntakeskus Aaltoalvarin puulämmitteinen sauna remontoitiin vuonna 2018. Melkein saman tien se jouduttiin sulkemaan savuhaittojen vuoksi.
Jyväskylän liikuntapalveluiden vastaava huoltomestari Aki Lehtonen kertoo, että nyt haittoja ehkäistään ilmastointilaitteisiin asennetuilla aktiivihiilisuodattimilla ja lämmittämällä saunaa vain jos sää sallii.
– Matalapaineen aikana ei lämmitetä, saunan lämmitys varmistuu saunavuoropäivän aamuna ja näkyy sähköisessä ajanvarauskalenterissa.
Aki Lehtosen vastuulla on päättää säätä tarkkailemalla lämmitetäänkö kiukaat. Armeijan säämieskoulutuksesta on tässä tehtävässä hyötyä.
Saunan yleisövuorot ovat tiistaina ja perjantaina kello 15–20. Tiistain vuoro jakaantuu puoliksi: ensin miehille ja sitten naisille. Perjantaina on sekasauna, jolloin edellytetään uima-asun käyttöä.
Seitsemän tunnin kertalämmitys
Aaltoalvarin vastasaunaa lämmittää kaksi miehen korkuista kertalämmitteistä puukiuasta. Lämmitys alkaa jo aamuseitsemältä kun uuneihin lykätään 40 minuutin välein kuivia puolimetrisiä koivuhalkoja.
Iltapäivä kahteen mennessä kiukaat ovat polttaneet motin verran halkoja ja 2 000 kiloa kiuaskiviä hohkaa punaisena.
Avajaispäivänä vähän ennen kello 15 vastasaunan ovelle kertyi iloisesti puliseva varttuneiden miesten joukko. Kymmentä sekuntia ennen oven aukeamista aloitettiin yhteen ääneen sekuntilaskenta: 10, 9, 8… Ja kun ovi aukesi, miehet kirmasivat sisään kuin varsat kesälaitumelle.
– En olisi ikinä uskonut, että tämä päivä vielä tulee, mutta näköjään se tuli ja politiikkakin voi muuttua, iloitsee Jarmo Raitanen saunan lauteilla.
Politiikka saunan avaamisessa liittyi rahaan. Kaupunginhallitus budjetoi saunan ylläpitoon 20 000 euroa, mutta kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättikin siirtää rahan liikuntapaikkojen kausityöntekijöiden palkkaamiseen. Kaupunginhallitus ei tätä hyväksynyt ja eurot palautuivat saunan pyörittämiseen.
Hyvä meininki jatkuu
Aki Lehtosella on 25 vuoden työkokemus Aaltoalvarissa. Hän muistaa hyvin sen, kun sauna viisi vuotta sitten suljettiin.
– Täällä oli hyvä meininki, runsaasti kävijöitä ja paljon vakioasiakkaitakin. He olivat silloin yli nelikymppisiä miehiä.
Pitkän tauon jälkeen lauteilla istuu samoja miehiä, toistakymmentä saunojaa ja ikähaitari on laaja, 40 ja 85 välillä.
Löylykauhan varressa vettä kiukaan luukkuihin viskoo vastasaunan todellinen konkari Matti Nurminen. Hän on saunonut samassa puusaunassa sen avaamisesta eli vuodesta 1964 lähtien ja iloitsee nautinnon paluusta.
Nurmisen laudehaastattelu keskeytyy, kun saunakaveri hihkaisee, että anna hänen heittää löylyä välillä.
– Mutta kun tämä on niin onneton kauha, tuskailee Nurminen.
Muovikauhalla ei löylyjä heitellä
Konkarisaunoja muistaa vuoden 1995, jolloin uimahalli siirtyi kaupungin omistukseen. Samassa yhteydessä saunassa ollut Turpeisen pajan tekemä kelpo löylykauha varastettiin.
– Se korvattiin muovikipolla ja ajattelin, että sillä ei löylyjä heitetä, joten tein kiireesti uuden kauhan.
Nurmisen 20 vuotta palvellut kauha on hänen kotonaan, ja hän lupailikin tuoda sen takaisin palvelukseen.
Nuoria miehiä ja naisia kannustetaan puusaunaan
Jouko Siekkinen hikoilee ylälauteella. Hän kehuu, että vastasaunan löylyt ovat parhaat ja kutsuu uutta väkeä mukaan.
– Kaikki, jotka tykkäävät vastasaunasta, niin ilman muuta rinkiin vaan ja perjantaina saa löylytellä naisten kanssa sekasaunassa, jos haluaa, naurahtaa Siekkinen.
Aki Lehtonen kertoo naisten toivoneen omaa vuoroa puusaunaan ja nyt sitä kokeillaan tiistaisin kello 18–20 miesten vuoron jälkeen.
– Alussa miesten vuoron aikana on napakampi löyly ja illan mittaan löyly lempenee.
Uimahallien ainoa puusauna?
Suomen yleisissä uimahalleissa ei puulämmitteisiä saunoja juurikaan ole. Tällä hetkellä Aaltoalvarin puusauna taitaa olla lajinsa ainoa. Suomen vanhin uimahalli ja sen puusauna Yrjönkadulla Helsingissä on remontissa vuoden 2026 alkuun saakka.
– Tätä ei tarvitse rempata, kun kaikki uusittiin 2018 ja viiteen vuoteen ei ole ollut käyttöä, lauteetkin ovat ihan kuin uudet, Aki Lehtonen kehaisee.
Reilun parin tunnin ajan miesjoukko heittää löylyä, piipahtaa suihkussa, hörppii pullosta raikasta vettä ja juttu lentää joka välissä. Joku käy vilvoittelemassa viereisessä kylmäaltaassa ja isommissa altaissa. Saunalauluja ei lauleta, sillä saunassa pitäisi periaatteessa rauhoittua.
Pesuhuoneen penkillä huilaava Kimmo Litendahl on pohtinut uimahallin puusaunan merkitystä ja onnistuu kiteyttämään sen kolmeen pointtiin.
– Saunakokemus tulee kolmantena, toisena kevyt kenttähuumori ja naljailu ja ykkösenä sosiaalinen porukka eli hyvät kaverit.
