Suomen jäljellä olevien vanhojen metsien suojelu on jäämässä puolitiehen äärimmäisen tiukkojen kriteerien seurauksena.
Metsien suojelu liittyy EU:n biodiversiteettistrategiaan ja luontokadon pysäyttämiseen, joihin Suomi on sitoutunut.
Yle sai hallituksen ja ministeriöiden tuoreen version kriteereistä oikeuskanslerilta julkisuuslain mukaisella tietopyynnöllä. Kyseessä on todennäköisesti lopullinen esitys, joka etenee hallituksen päätettäväksi valtioneuvoston yleisistuntoon.
Ylen saamasta, periaatepäätökseksi nimetystä asiakirjasta käy ilmi, että vanhojen metsien suojelusta käyty kriittinen keskustelu ei ole kääntänyt hallituksen päätä.
Päinvastoin: kriteerit ovat tuoreessa asiakirjassa täsmälleen samat kuin kesäkuussa. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) sekä entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) julkistivat tuolloin hallituksen esityksen.
Hallitus on toisin sanoen aikeissa asettaa suojelulle niin kovat vaatimukset, että Etelä-Suomen metsät tippuvat suurelta osin ulos lisäsuojelusta.
Kriteerit ovat käytännössä suojeltavan metsän ikään ja kuolleen puun määrän liittyviä raja-arvoja, mikä on myös EU:n ohjeistus.
Hallitus edellyttää yhä suojeltavilta vanhoilta havumetsiltä Etelä-Suomessa 100–140 vuoden ikää sekä huomattavaa määrää kuollutta puuta hehtaarilla, jopa 50 kuutiota.
Suojeltavan alueen minimipinta-ala on päätöksen mukaan etelässä neljä ja pohjoisessa kahdeksan hehtaaria.
Etelä-Suomella tarkoitetaan niin sanottua hemi- ja eteläboreaalista vyöhykettä, jonka raja yltää pohjoisimmillaan Kuopion korkeudelle.
Ministeriöiden virkakunta sekä alkuvaiheessa myös tutkijat ovat työstäneet komission edellyttämiä kriteereitä pian kaksi vuotta.
Oikeuskanslerille ne päätyivät marraskuussa, kun hallitus oli aikeissa sinetöidä ne ensimmäisen kerran. Oikeuskansleri piti joitain muotoiluja epäselvinä.
Ylen saamasta, oikeuskanslerin ja ympäristöministeriön sähköpostikirjeenvaihdosta käy ilmi, että kriteerit ovat nyt valmiit. Lopullinen päätös tehtäneen siis lähiviikkoina.
Lausuntopalaute ei vaikuttanut mitenkään
Vanhojen metsien määrittelystä on käyty julkista keskustelua läpi pitkän prosessin.
Hallituksen esitystä seurannut lausuntokierros päättyi elokuussa. Palautteen yhteenvedosta käy ilmi, että kriteereistä tuli valtaosin kriittistä palautetta. Lausuntoja tuli paljon, lähes 300 kappaletta.
Kova palaute ei näytä vaikuttaneen lopputulokseen mitenkään. Se ei toki ole tavatonta, mutta toisinkin voitaisiin toimia.
Hallitus esimerkiksi perui hiljattain makeisveron korotuksen juuri lausuntopalautteen perusteella.
EU:n ja vanhojen metsien suojelun tarkoitus on pysäyttää luontokato. Metsät ovat siinä keskeisiä, sillä ne ovat monen uhanalaisen lajin elinympäristö.
Suurin osa lausujista vaati kriteereiden muokkaamista, sillä nyt ne jättävät heidän mukaansa luontoarvoiltaan tärkeää metsää suojelun ulkopuolelle. Tiedeyhteisö piti lähes yksimielisesti ikä- ja lahopuukriteereitä liian tiukkoina.
Käytännössä kriteerit täyttävää metsää ei löydy eteläisestä Suomesta, jossa suojelun tarve olisi suurin. Etelä-Suomen kohtalon on vahvistanut myös Metsähallitus, jonka mailta suojeluun siirrettävät metsät valitaan.
Metsähallitus on aloittanut vanhojen metsien kartoittamisen. Yle on kertonut työstä aiemmin.
Ministerit Kai Mykkänen ja Sari Essayah ovat perustelleet tiukkoja suojelukriteereitä muun muassa omaisuudensuojalla.
Käytännössä kyse on siitä, että kriteereiden arvioidaan vaikuttavan puukauppaan myös yksityismetsissä, vaikka virallisesti niiden perusteella suojellaan valtion metsää.
Ministeriö laskee päätöksensä muistiinpanoissa, että kriteerit täyttäviä metsiä olisi yksityisten talousmetsien joukossa noin 12 000 hehtaaria. Valtion metsissä kriteerit eivät nykymuodossa juuri vaikuttaisi hakkuumääriin.
Kirjeenvaihto paljastaa: ministeriö yritti kiirehtiä, oikeuskansleri torppasi
Suomi on vanhojen metsien kriteerien kanssa pahasti myöhässä, sillä EU-komission asettama määräaika niille umpeutui jo toissa vuonna.
Hallitus olisi ollut valmis päättämään suojelun kriteereistä ensimmäisen kerran marraskuussa, kun oikeuskansleri puuttui peliin ja veti esityksen pois valtioneuvoston yleisistunnon listalta.
Ympäristöministeriön ja oikeuskanslerin välisen sähköpostikirjeenvaihdon mukaan kansleri halusi tarkennuksia sitovuuden asteeseen. Oikeuskansleri on vaatinut ministeriötä tekemään selväksi, että vanhojen metsien kriteerit eivät ole oikeudellisesti sitovat.
– [Valtioneuvoston periaatepäätösten] sitovuus on poliittista, ja ne sitovat vain periaatepäätöksen antanutta hallitusta, oikeuskansleri kirjoitti sähköpostissa marraskuussa.
– Asiakirjan tekstiä tulee muokata sellaiseksi, että sen perusteella on selvää, ettei kyse ole oikeudellisesti sitovista linjauksista.
Ympäristöministeriö on muokannut sen jälkeen kriteereitä lisäämällä muun muassa, että ”määritelmät ja niiden perusteella laadittavat kriteerit eivät ole oikeudellisesti sitovia.”
Ministeriö yritti saada kriteerit uudelleen valtioneuvoston istuntoon päätettäväksi 5. joulukuuta. Oikeuskanslerilla oli kuitenkin lisää muotohuomiota. Käsittely venyi lopulta joulun yli.
Äskettäin, eli helmikuun puolivälissä oikeuskanslerin virasto on antanut ministeriölle kuittauksen: ei enää huomautettavaa.
EU velvoittaa, että jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät siirrettäisiin suojeluun vuoteen 2029 mennessä. Luonnontilaisille, koskemattomille ikimetsille on olemassa YK:lta tuleva määritelmä.
Vanhoille metsille jäsenmaiden piti laatia omat, kansalliset kriteerinsä.
