Lemin kunta ja entinen kunnanjohtaja Kati Rekola ovat ajautuneet eripuraan irtisanoutumissopimuksen kolmen kuukauden palkkaa vastaavasta lisäkorvauksesta.
Lisäkorvaus oli määrä maksaa talouden tasapainottamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta ja ylittämisestä.
Rekolalle on kuitenkin maanantaisen valtuustopäätöksen mukaisesti maksettu erokorvauksena vain yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava rahasumma.
Valtuuston 10. maaliskuuta tekemä päätös kumosi aiemman kunnanhallituksen päätöksen, jonka mukaan Rekolalle olisi maksettu johtajasopimukseen kirjatun yhdeksän kuukauden irtisanomiskorvauksen lisäksi kolmen kuukauden palkkaa vastaava lisäkorvaus.
Kolmen kuukauden palkan suuruinen lisäkorvaus oli kirjattu sopimukseen kunnanjohtajan irtisanoutumisesta. Kati Rekola ja kunnanhallitus allekirjoittivat sopimuksen tammikuun lopussa. Lisäkorvausta perusteltiin taloudellisten tavoitteiden toteutumisella.
Kunnanhallitus ylitti toimivaltansa
Väitöskirjatutkija Saanareetta Virikko Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitokselta sanoo, että Lemin kunnan ja entisen kunnanjohtajan laatima sopimus kunnanjohtajan irtisanoutumisesta oli valmisteltu väärin.
Virikko tutkii väitöskirjassaan luottamuspulaa kunnanjohtajan virkasuhteen päättymisperusteena. Lemin tapaus on hänelle tuttu.
Ex-kunnanjohtajan kanssa oli sovittu erorahan suuruudesta johtajasopimuksessa. Virikon mukaan kunnanhallituksella ei ollut valtuuksia tehdä erillistä irtisanoutumissopimusta.
Virkon mukaan kunnanhallituksella on toimivalta tehdä kuntalain tarkoittama johtajasopimus ja soveltaa sitä. Lainsäädäntö ei tunne sellaista irtisanoutumissopimusta, missä sovitaan tulospalkkiosta. Kunnanhallitus on Virikon mukaan siten ylittänyt toimivaltansa.
– On ylipäätään ristiriitaista, että henkilön kanssa ollaan päättämässä virkasuhdetta ja samalla halutaan palkita hyvästä työstä, Virikko sanoo.
Virhe ehdittiin havaita
Virheen kunnanjohtajan irtisanoutumissopimuksessa toi jo aikaisemmin esiin kunnanhallituksen jäsen Jarmo Tölski (kesk.), joka teki oikaisuvaatimuksen Lemin kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus kuitenkin hylkäsi oikaisuvaatimuksen kokouksessaan maaliskuun alussa eikä toimittanut sitä eteen päin valtuustolle.
10. maaliskuuta pidetyssä valtuuston kokouksessa valtuutettu Jussi Stoor esitti, että Rekolalle ei makseta kolmen kuukauden lisäkorvausta, vaan että hänelle maksetaan ainoastaan yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava summa. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen. Tässä valtuusto toimi tutkijan mukaan oikein.
Virikon mukaan Rekola voi hakea muutosta kunnanvaltuuston päätökseen olla maksamatta kolmen kuukauden lisäkorvausta, ja hän voi asianosaisena valittaa asiasta.
– Se, mikä tuomioistuin asian ratkaisee, määräytyy sen perusteella, onko tulospalkkiossa kyse julkisoikeudellisesta saatavasta, Virikko lisää.
Rekola hakee saataviaan
Kati Rekola kertoo, että hänen lakimiehensä tulee olemaan yhteydessä Lemin kuntaan. Hän painottaa, että kunnan on mahdollista maksaa velkansa vielä ennen oikeudellista perintää.
– Tämä on lainvoimainen päätös, joten tämä etenee käräjäoikeuden kautta saatavana perintänä, jos kunta ei maksa velkaansa, Rekola toteaa.
Hän ei tiedä, mitä päätöksen takana on, mutta haluaisi kuulla perustelut.
– Oikeudenkäyntikulut ja viivästyskorko tulevat kunnan maksettavaksi, joten en ymmärrä päätöstä, Rekola lisää.
Oikeuskäsittely voi olla vaihtoehto
Lemin kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mervi Rings (kok.) kertoo olevansa alkuperäisen yhdessä neuvotellun, sovitun ja päätetyn sopimuksen kannalla.
– Oikeusprosessiin ei tarvitse ryhtyä, kun kunta maksaa sopimuksen mukaisen korvauksen, Rings lisää.
Lemin kunnanhallituksen puheenjohtaja Anu Karhu (kesk.) kertoo, ettei kuntaan ole vielä tullut Rekolalta yhteydenottoa. Hänen mukaansa valituksen oikeutus voidaan tarvittaessa käydä toteamassa oikeudessa asti.
– Jokaisella on oikeus valittaa. Jos hän valittaa käräjäoikeuteen, toimitaan sen mukaisesti, Karhu sanoo.
”Pitäisi löytää yhteinen sävel” – näin lemiläiset kommentoivat paikallisen kuntapolitiikan vaiherikasta kevättä. Arkistovideo on julkaistu 11. helmikuuta 2025:
