Varsinkin maaseudulla julkiset palvelut siirtyvät kauemmas ihmisistä. Syrjäseutujen asukkaat ovatkin yhä useammin digipalvelujen varassa.
Se ei ole ongelma, jos verkkoyhteydet toimivat ja palvelut ovat helppokäyttöisiä. Ongelmia tulee, kun digipalveluihin ei pääse kirjautumaan tai niitä ei osaa käyttää.
Eriarvoisuus korostuu ikäihmisten kohdalla, mutta digipalveluista syrjäytyy kaikenikäisiä, sanoo vuoden 2024 Digitukiteko-tunnustuksen saaneen Henkkarit kaikille -hankkeen projektipäällikkö Elina Huerta.
Ongelmissa ovat usein esimerkiksi muistisairaat, päihdeongelmaiset, ulkomaalaistaustaiset, näkövammaiset ja vähävaraiset, joilla rahat eivät riitä älylaitteisiin tai verkkoyhteyksiin.
– Kun jäät digipalveluiden ulkopuolelle, jäät palveluiden ulkopuolelle, Huerta sanoo.
Palveluntarjoajan vastuu
Laki velvoittaa viranomaisia opastamaan tarjoamiensa sähköisten palvelujen käytössä. Käytännössä moni joutuu silti setvimään digiasiansa yksin tai etsimään apua muilta käyttäjiltä.
– Voidaanko näin suuri vastuu sälyttää vapaaehtoisten harteille? pohtii projektipäällikkö Elina Huerta.
Paitsi palveluiden käyttämisen myös digituen vastaanottamisen ehtona on usein vahva tunnistautuminen.
Pohjoissavolainen Henkkarit kaikille -hanke sai alkunsa, kun Vesannon kunnan palveluneuvoja ja paikallispankin työntekijät törmäsivät asiakkaita auttaessaan samaan ongelmaan: tukea ei voi antaa, koska ihmiset eivät pysty kirjautumaan tarvitsemiinsa palveluihin.
Monelta puuttuivat sähköiset pankkitunnukset ja jopa virallinen henkilöllisyystodistus.
– Noin 1,1 miljoonalla suomalaisella ei ole lainkaan voimassa olevaa passia tai henkilökorttia, Elina Huerta kertoo.
Hänen mukaansa julkiset digipalvelut ovat usein myös hankalia käyttää.
– Ei tule heti mieleen yhtään julkista digipalvelua, joka olisi kristallinkirkkaasti toimiva. Ne ovat usein raskaita, ja käyttäjän täytyy ymmärtää digimaailman kieli ja logiikka, jotta niitä pystyy käyttämään.
Hyviä paikallisia ratkaisuja löytyy
Elina Huerta kehuu erikseen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitea, joka muun muassa järjestää yhdessä eläkeläisjärjestöjen kanssa eSeniorit-toimintaa. Siinä vertaisohjaajat tarjoavat digitukea älypuhelinten ja sähköisten palveluiden käytössä.
Asukkaat voivat myös hoitaa verkkoasioitaan digipalvelupisteissä, joissa tarjotaan henkilökohtaista tukea.
Hanketyöntekijä Aija Kaunisto Soitesta kertoo, että digiavulle on suuri tarve aina älylaitteiden peruskäytöstä viranomaisasiointiin.
– Kun aloitimme vuonna 2023 tilastot näyttivät huonoilta väestön digiosaamisen suhteen. Soite halusi panostaa erityisesti siihen.
Jatkossa Soiten ja alueen kuntien digipalvelupistehanke laajenee. Tavoitteena on saada kuntalaiset digipalveluiden piiriin.
Kaunisto kertoo, että myös monella muulla hyvinvointialueella on kiinnostuttu Soiten aloittamasta työstä.
Kuuntele jutusta, mitä kaikkea Soiten malli pitää sisällään:
Julkisten palveluiden periaate on, että ne ovat jokaisen saatavilla. Onko silti toiveajattelua, että jokainen onnistuisi toimimaan digimaailmassa?
Elina Huerta vastaa, että vaikka tavoite on saada mahdollisimman suuri osa ihmisistä digin pariin, ei ole realismia, että kaikki pystyisivät digipalveluja käyttämään.
– Juuri sen takia myös se toinen vaihtoehto on aina oltava olemassa.
