Vaikka perustuslaki takaa kaikille yhdenvertaisen kohtelun, julkisten palvelujen siirtyminen verkkoon syrjäyttää osan ihmisistä.
Tämä johtuu siitä, että Suomessa on arviolta jopa miljoona niin sanottua digipudokasta, jotka elävät syrjässä digitaalisista palveluista. Heidän lisäkseen tuhansille ihmisille digilaitteiden ja internetin käyttö tuottaa toistuvasti vaikeuksia.
Samaan aikaan viranomaistiedonantoja suunnitellaan silti muutettavaksi lailla ensisijaisesti digitaalisiksi vuoden 2026 alusta.
Suunnitellussa uudistuksessa otettaisiin huomioon ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin eikä uudistus koskisi niitä kansalaisia, jotka eivät käytä viranomaisten sähköisiä asiointipalveluja eivätkä käytä vahvaa sähköistä Suomi.fi-tunnistusta. Omalla ilmoituksella kuka tahansa voisi palata paperisten viranomaisviestien saajaksi.
Yle vieraili yhteiskunnan reunoilla elävien ihmisten luona Turussa asunnottomien Linnakoti-asuntolassa kysymässä viranomaisten verkkopalveluista.
Ilman älykännykkää on vaikea päästä työkkäriin, Kelaan ja lääkärille
Linnakodissa on pari kertaa kuukaudessa tarjolla kokkailua ja neuvontaa.
Makkarakastiketta ja digievästystä tarjoilevat yleensä diakoni Jaso Jaakkola, Marttaliiton Johanna Heinonen ja vapaaehtoistyöntekijä Nora-Elina Ylén.
Sadattuhannet ihmiset eivät digitaidoillaan tai -välineillään ulotu palveluihin, joihin heillä olisi oikeus.
Lounais-Suomen Marttojen Heinonen kertoo, että pulassa ovat esimerkiksi vangit, päihdeongelmaiset, monet ulkomaalaistaustaiset, vanhukset, muistisairaat ja vaikkapa näkövammaiset sekä vähävaraiset, joilla rahat eivät riitä omiin älylaitteisiin.
Luvut digisyrjäytymisestä ovat kovia, arvioi Ylelle pääsihteeri Marianne Heikkilä Marttaliitosta Ylelle. Hänen arvionsa pohjaa seitsemään vuoteen valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnan ohjaksissa.
– Tarkkaa lukua ei ole. Haitari on kulkee 600 000 ihmisestä jopa yli miljoonaan laskutavasta riippuen.
Suuri ryhmä viranomaisviestinnästä ja vaikkapa pankkiasioinnista syrjäytyvistä on vanhuksia. Heillä ei ole laitteita, sormet eivät taivu pieniin näppäimiin, näkö tai kuulo voi olla heikentynyt tai digimaailma on muuten vain täysin vieras.
– Kokonaan vailla digitaitoja Suomessa on yli 300 000 iäkästä. Lisäksi kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta kertoo tarvitsevansa sähköisessä asioinnissa muiden tukea.
Kuukausia ilman tukea horjuttaa luottamusta yhteiskuntaan
Sähköisestä viranomaisviestinnästä syrjäytyy myös nuoria.
Kaikki eivät ole diginatiiveja, ja osalla ihmisistä ei ole osoitetta tai pankkitunnuksia eikä laitteitakaan.
Linnakodin nuoret eivät halunneet antaa haastatteluja. Vapaaehtoistyöntekijänä ruokaa asunnottomille laittava Nora-Elina Ylén kertoo esimerkin ulkopuolisuudesta. Ilman rahaa voi joutua elämään kuukausitolkulla.
Digitaalinen verkkoasiointi säästää aikaa silloin, kun kaikki muu ihmisen elämässä on kunnossa: veroilmoituksen voi tehdä sähköisesti, etuuksia ja vaikkapa töitä voi hakea kirjautumalla pankkitunnuksin verkkoon.
Sähköisen asioinnin lisääminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Parhaillaan lausuntokierrokselle etenee lakihanke, jonka tarkoituksena on tehdä digitaalisesta viranomaisviestinnästä ensisijaista ensi vuonna.
Yleisimmät viranomaisviestit koskevat esimerkiksi verotusta tai äänioikeutta. Paperipostin vähenemisestä odotetaan 50 miljoonan euron säästöjä.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoni Jaso Jaakkola sanoo, että putoaminen kuukausiksi vaille tukea rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan.
Jaakkola antaa esimerkin siitä, miltä tuntuu olla edes muutama tunti ilman digitaalisia palveluja.
– Jokainen voi saada aavistuksen siitä, kun puhelin häviää. On aika avuton. Jos esimerkiksi lähtee varaamaan lääkäriaikaa, pitää yleensä olla tunnukset, tunnistautumiset ja sähköinen järjestelmä.
Monet heikossa asemassa olevat saattavat sinnitellä kuukausia ilman tarvitsemaansa apua, mikä taas altistaa hyväksikäytölle ja rikoksille.
Jaso Jaakkolan mukaan eläminen kuukausia ilman perustoimeentuloa voikin johtaa suureen epäluottamukseen yhteiskuntaa kohtaan.
Juttua täydennetty 24.2. 2025 klo 12:05 valtiovarainministeriön tiedolla: ”Uudistuksessa otettaisiin huomioon ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin eikä uudistus koskisi niitä kansalaisia, jotka eivät käytä viranomaisten sähköisiä asiointipalveluja eivätkä käytä vahvaa sähköistä Suomi.fi-tunnistusta. Omalla ilmoituksella kuka tahansa voisi palata paperisten viranomaisviestien saajaksi.”
