Oululaisen Mari Kahilan kotona ei voi erehtyä, mikä on nuoren naisen intohimo. Olohuoneen seinustalla lojuu monta isoa kassia, jotka ovat täynnä erikokoisia ja erinäköisiä palapelilaatikoita. Sohvan takana seinää vasten nojaa palapelialustoja. Yksi palapeleistä on päätynyt koottuna ja kehystettynä seinälle.
– En ole laskenut, montako näitä on. Osan olen myynyt ja osa on vielä vanhempieni luona, 23-vuotias Kahila naurahtaa, kun kaikki palapelilaatikot on siirretty kasseista hänen ympärilleen sohvalle.
Olohuoneen pöydällä kokoamistaan odottaa Pokémon-aiheinen palapeli. Sen avulla Kahila virittäytyy palapeliurheilun, tuttavallisemmin pikapalastelun, SM-kisoihin, jotka järjestetään Espoossa huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Kilpailu on sekuntipeliä. Yksilökisaan osallistuva saa eteensä pussin, jossa on piilossa 500 palan palapeli. Kun aika alkaa, pussin saa avata. Nopein voittaa. Jos kilpailija ei ehdi koota palapeliä puolessatoista tunnissa, lasketaan, kuinka monta palaa sai koottua.
– Kello on koko ajan lähellä, ja siitä näkee, kuinka hurjaa vauhtia aika kuluu. Sitten tajuaa, että puoli tuntia on aikaa jäljellä ja puolet palapelistä tekemättä, Kahila kuvailee piinaavia kilpahetkiä.
Kahila puhuu kokemuksesta, sillä hän osallistui palapeliurheilun SM-kisoihin viime vuonna. Kisat järjestettiin silloin ensimmäistä kertaa.
Tuhansia harrastajia
SM-kilpailut järjestää Suomen Palapeliurheiluliitto, joka perustettiin kaksi vuotta sitten. Tuolloin jäseniä oli kolme, nyt joukko on kasvanut yli 180:een. Aktiiviharrastajia on kuitenkin paljon tätä enemmän.
– Määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta esimerkiksi Palapelien Harrastajat -Facebook-ryhmässä on yli 11 200 jäsentä. Tämän vuoden SM-kisoihin on tulossa yli 350 henkilöä, SM-kisojen järjestelytyöryhmän puheenjohtaja ja liiton perustajajäsen Petri Kaukiainen selvittää sähköpostitse.
Innostus palapeliurheiluun ja oman lajiliiton perustamiseen syttyi korona-aikana.
Kun aikaa piti tuolloin viettää paljon neljän seinän sisällä, Kaukiainen kokosi ajanvietteenä palapelejä yhdessä vaimonsa kanssa. Netissä pariskunta törmäsi ensimmäisten, vuonna 2019 järjestettyjen, palapelin MM-kisojen tuloksiin ja kuviin kisapalapeleistä. He hankkivat palapelit itselleen ja huomasivat, että olisivat itsekin pärjänneet kisoissa kohtuullisen hyvin.
– Huomattiin, että muutama muukin tuttu oli innostunut palapelin kokoamisesta mahdollisimman nopeasti, joten päätimme perustaa liiton järjestämään kisoja Suomessa, mutta myös edustamaan suomalaisia maailmalla.
Ensimmäiset suomalaiset osallistuivat MM-kisoihin viime vuonna.
Äiti kannusti ja innostui itsekin
Palapelien kokoaminen on ollut aina Mari Kahilan mielipuuhaa – äidin kannustamana jo ihan vauvasta asti.
Palapelien kokoaminen vaatii muun muassa hyvää hahmotuskykyä, muistia sekä silmä-käsikoordinaatiota. Kilpailutilanteessa tarvitaan lisäksi paineensietokykyä. Kun Kahila kokoaa palapeliä olohuoneessaan, huomaa, että taidot ovat hallussa.
Kahila opiskelee Oulun yliopistossa rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa. Äkkiseltään voisi kuvitella, että alasta on hänelle palapelin kokoamisessa hyötyä. Tilanne on kuitenkin toisinpäin.
– Palapelit auttavat opintoja, lähinnä pulmanratkaisuissa.
Palapeliurheiluun Kahila lähti mukaan vähän kuin sattumalta.
– Katsoin MM-kisoja Youtubesta ja aloin etsiä, järjestettäisiinkö kisoja myös Suomessa. Sopivasti juuri silloin oli ilmoitettu ensimmäisistä SM-kisoista ja päätin lähteä mukaan, hän kertoo.
Sen jälkeen hän on osallistunut myös palapeliurheiluliiton järjestämiin etäkisoihin. Niissä palapeli lähetetään osallistujalle postissa kotiin ja kisa käydään videon välityksellä. Haaveena ovat myös MM-kisat, eivät kuitenkaan vielä tänä vuonna, mutta mahdollisesti jo vuoden kuluttua.
Nyt myös äiti on ottanut mallia tyttärestään ja innostunut kokoamaan palapelejä. Lähteekö äitikin SM-kisoihin mukaan?
– En huomannutkaan houkutella. Ehkä ensi vuonna.
Toimittaja Päivi Seeskorpi yritti koota samaa palapeliä kuin Mari Kahila ja vieläpä samassa ajassa. Näin kävi:
