WASHINGTON Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli lupaillut viikkojen ajan vapauttavansa amerikkalaisen talouden kahleistaan huhtikuun alkupuolella.
Hän oli luvannut tehdä sen asettamalla ”vapautuksen päivänä” korkeat tuontitullit ympäri maailman.
Kysymys kuului, aikoiko Trump julistaa 20 prosentin tasatullin koko maailmalle vai maakohtaisesti eri valtioille erisuuruiset tuontitullit.
Päätös oli Trumpille tyypillisesti lopulta jotain siltä väliltä.
Trump kertoi ensin asettavansa 10 prosentin tasatullin kaikille Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille. Moni huojentui hetkeksi aikaa – se oli selvästi vähemmän kuin markkinoilla pelätty 20 prosenttia.
Sen jälkeen Trump pyysi kuitenkin itselleen pahvitaulun, jossa lueteltiin useille maille lisätulleja.
Eri maille asetettujen tuontitullien suuruudet näyttivät ensi näkemältä lähes sattumanvaraisilta. Euroopan unionin maat 20 prosenttia, Japani 24, Kambodza 49, Kiina 34, Sveitsi 31, Taiwan 32, Vietnam 46...
Trump sanoi, että näiden maakohtaisten ”vastavuoroisten” tuontitullien suuruus on noin puolet siitä tullista, minkä kyseiset maat ovat asettaneet amerikkalaisille tuotteille.
Trumpin hallinto näytti kuitenkin keksineen muiden maiden tuontitullien suuruudet täysin päästään.
EU ei aseta kaikille Yhdysvalloista saapuville tuotteille noin 40 prosentin tullia, vaan EU:n mukaan keskimääräinen tuontitulli on noin yhden prosentin suuruinen.
Sosiaalisessa mediassa nopeasti levinneen havainnon mukaan Trump oli todellisuudessa päättänyt asettaa maakohtaisesti sitä korkeamman tuontitullin, mitä suurempi Yhdysvaltain kauppataseen alijäämä on kyseiseen maahan.
Kauppataseen alijäämällä viitataan siihen, että valtion tuonnin arvo toisesta maasta on sinne tehtävää vientiä suurempaa.
Myöhemmin Valkoinen talo vahvisti käyttäneensä tätä omintakeista kaavaa tuontitullien suuruuksien määrittämisessä.
Huomionarvoisesti Trump ei asettanut maakohtaista tuontitullia lainkaan Venäjälle, jonka kanssa hän haluaa puolestaan tiivistää kauppasuhteita.
Kymmenen prosentin tasatulli kaikille tuotteille astuu voimaan lauantaina. Aiemmin ilmoitettu 25 prosentin tuontitulli autoille astuu voimaan jo tästä päivästä lähtien.
Maakohtaiset korkeammat tullit astuvat voimaan vasta ensi viikon keskiviikkona. Myöhäisempi päivämäärä ja tullien lähes umpimähkäiset suuruudet viittaavat siihen, että Trump jätti vielä aikaa viime hetken neuvotteluille.
Esimerkiksi EU pyrkii taatusti neuvottelemaan tuontitullin 20 prosentista alas 10 prosenttiin. Se olisi yhä suuri mutta ei välttämättä monien yritysten vientiä täysin lamauttava tulli.
Jos Trump ei kuitenkaan ole halukas neuvottelemaan ja tullit astuvat voimaan eilen esiteltyjen lukujen mukaisesti, nousee Yhdysvaltojen kauppapainotettu keskimääräinen tuontitulli yli 20 prosenttiin.
Se olisi jopa korkeampi tullitaso kuin 1930-luvun alussa, jolloin Yhdysvallat harjoitti viimeksi korkeiden tullien kauppapolitiikkaa.
Trump väittikin eilen puheessaan, että 1930-luvun lama olisi vältetty, jos Yhdysvallat ei olisi luopunut korkeista tulleista.
Todellisuudessa Yhdysvallat nosti tulleja vuonna 1930, kun taantuma alkoi iskeä. Tullit ainoastaan syvensivät lamaa, minkä takia vuodesta 1934 lähtien Yhdysvallat alkoi kääntyä kohti vapaakaupan aikaa ja vetää liittolaisiaan siihen mukaan.
Viimeistään nyt tämä aikakausi on päättynyt.
Trumpin asettamat odotuksia rajummat tullit osoittavat, että hän ei enää pelkää markkinoiden rajujakaan reaktioita. Hän osasi taatusti ennustaa, että pörssit aukeavat tänään selvissä laskutunnelmissa.
Trump on osoittanut olevansa valmis muuttamaan mielipiteitään aina poliittisten tuulien kääntyessä, mutta kovia tulleja hän on kannattanut johdonmukaisesti 1980-luvulta lähtien, jolloin presidentti Ronald Reagan istutti amerikkalaisen oikeiston ajatteluun uusliberalismin ihanteen.
Trumpilla on nyt tarpeeksi poliittista pääomaa viedäkseen lopullisesti läpi visionsa päinvastaisesta protektionistisesta maailmankaupan järjestyksestä, jonka hän uskoo vakaasti olevan Yhdysvalloille entistä järjestystä suopeampi.
Senaatissa ainoastaan neljä vanhan vallan republikaania – joukossa entinen senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell – äänestivät eilen illalla demokraattien mukana symbolisessa äänestyksessä, jossa tuomittiin Trumpin kauppapolitiikka.
Trumpin ensimmäisen kauden varapresidentti, niin ikään vapaakaupan aikakauden republikaani, Mike Pence kritisoi puolestaan tulleja Yhdysvaltain historian suurimmiksi rauhan ajan veronkorotuksiksi.
Trump vakuutti eilen tullien tekevän ”Amerikasta jälleen vauraan”. Hän väitti, että tullien ansiosta 1800-luvun lopulla Yhdysvalloilla oli niin paljon rahaa, että ei edes tiennyt, mitä sillä kaikella tekisi.
Trump ottaa valtavan poliittisen riskin, kun hän ajaa vauhdilla maailmantalouden tuntemattomille vesille, joilla edes hänen ydinkannattajiensa rahat eivät ole turvassa.
